Presidentinkanslia tiedotti, ettei presidenttiparin perheenlisäys tule vaikuttamaan presidentin työn hoitoon. Mutta voisiko Sauli Niinistö silti jäädä vanhempainvapaalle?
Presidentin rouva Jenni Haukion, 40, on määrä synnyttää ensimmäinen lapsensa helmikuussa 2018. Aika on presidenttiparille muutenkin hektistä, sillä joulukuussa pari isännöi Suomen 100-vuotisitsenäisyysjuhlia, jonka jälkeen Niinistö aloittaa kampanjoinnin tammikuun presidentinvaaleihin.
Jos Niinistö valitaan toiselle presidenttikaudelleen, kausi voisi alkaa isyyslomalla. Esimerkkiä valtionjohdon lomailusta antoi jo 17 vuotta sitten tuolloinen pääministeri Paavo Lipponen.
Lipponen piti kuuden arkipäivän isyysvapaan maaliskuun puolivälissä 2000, kun hänen Päivi-vaimonsa synnytti perheeseen toisen yhteisen tyttövauvan.
Isyysvapaan vietto saattaa olla myös presidentti Niinistön muistissa, sillä juuri hän sijaisti tuolloin Lipposta toimiessaan valtiovarainministerinä.
Tasavallan presidentin tehtävistä isyysvapaalle jääminen ei kuitenkaan suju yhtä yksinkertaisesti kuin pääministerin tehtävistä.
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen kertoo Iltalehdelle, että Niinistö joutuu järjestämään itse mahdollisen isyysvapaansa.
– Tasavallan presidenttiin ei sovelleta virkamieslainsäädäntöä, joten isyysvapaat eivät kuulu presidentille, Koskinen kertoo Iltalehdessä.
Koskisen mukaan presidenttiys on 100-prosenttinen tehtävä, johon ei kuulu oikeutta vuosi- tai sairauslomaan. Jos presidentti ei kykene sairauden vuoksi hoitamaan tehtäviään, tuolloin häntä tuuraisi ensisijaisesti pääministeri.