"Meillä ei ole päätoimista henkilökuntaa tarkastuksiin."
Sotainvalidien hyvän hoidon ja sotaveteraanien kuntoutuksen täyttymistä olisi syytä valvoa Valtiokonttorin tekemillä tarkastuskäynneillä huomattavasti nykyistä tiheämmin. Näin kertoo Valtiokonttorin palvelupäällikkö MTV Uutisille.
Vuosina 2020–22 Valtiokonttori ei tehnyt yhtäkään valvontakäyntiä minnekään. Valtiokonttorin käyntien väli voi yltää yli viiden vuoden mittaiseksi tilanteessa, jossa olisi syytä tavoitella käyntiä joka toinen vuosi.
MTV Uutiset kertoi torstaina, että sotainvalidien hoidon ja sotaveteraanien kuntoutuksen laadunvalvontaa suorittava Valtiokonttori ei kykene edes omasta mielestään toteuttamaan määriteltyä valvontatehtäväänsä riittävällä tasolla.
MTV Uutisiin yhteyttä ottanut sairaanhoitaja kertoi kokemistaan räikeistä epäkohdista työpaikallaan – siltikään laatua valvova Valtiokonttori ei suorittanut valvontakäyntiä.
MTV Uutiset haastatteli Valtiokonttorin palvelupäällikkö Tiina Kyttälää asiasta.
Onko henkilökunta ottanut yhteyttä teihin kyseisestä yksiköstä?
– Yksi henkilö sieltä on kerran vuonna 2023, mutta hän ei ollut siellä enää. Tämä on ainut tämä yksi kerta, joka tulee mieleen.
Onko tiedossa minkä verran haittailmoituksia on tullut kyseisestä yksiköstä?
– Ei ole tullut. Kaksi kertaa vuodessa sieltä tulee raportti asiakastyytyväisyydestä. Ei ole sitäkään kautta tullut sieltä mitään negatiivista.
MTV Uutisiin yhteyttä ollut henkilö sanoi, että siellä tehtiin pahoinpitelystä haittailmoitus 2023 – reagoiko Valtionkonttori siihen jollain tavalla?
– Meille ei ole kyllä tullut tällaista ilmoitusta kirjallisesti. Meillä ei ole tietoa rikosilmoituksesta. Ilmeisesti sillä kertaa meillä ei ollut niin paljon tietoa, että oltaisiin poliisilta kyselty. Mutta tottakai on huolestuttavaa, jos tällaista tapahtuu.
Tämä henkilökuntaan kuuluva henkilö kertoi MTV Uutisille, millaista sen paikan arki hänen kokemuksiensa mukaan oli, ja kertoi myös, että hän oli kyseisestä asiasta yhteydessä Valtiokonttoriin ja hänelle oli ilmoitettu kertomiensa epäkohtien jälkeen, että Valtiokonttori tekee vuoden 2024 aikana tarkastuskäynnin kyseiseen kohteeseen. Tehtiinkö tarkastuskäynti?
– Syksyn tarkastuskäynnit on jouduttu perumaan resurssipulan takia. Keväällä on tarkoitus taas tehdä.
Teillä ei ole henkilökuntaa?
– Nimenomaan ja siinä on kuitenkin aina useampi ihminen mukana ja oman työn ohella tehdään. Meidän tehtäviin kuuluu korvausten maksamiset sotainvalideille. Täytyy huomioida, että me maksamme paljon muutakin kuin sairaanhoitoa ja laitoshoitoa. Pienellä porukalla toimitaan.
Montako tarkastusta olette tehneet tänä vuonna?
– Tänä vuonna olemme tehneet vain kaksi tarkastuskäyntiä.
Oletteko kyseisessä yksikössä käyneet milloin?
– En muista ulkoa minä vuonna.
Oletteko käyneet viiteen vuoteen?
– Ei varmaankaan. Tuossa oli tauko, kun ei tehty tarkastuksia ollenkaan muutamaan vuoteen.
Miksi tarkastuksia ei tehty muutamaan vuoteen ollenkaan?
– Silloin ei ollut tarkastusten tekemiseen ollenkaan henkilökuntaa.
Eikö kuitenkin teidän asiakkaiden hoidon valvonta kuulu teille?
– Me tarkistamme lähinnä sitä, että meidän asiakkaat saavat meidän laatuvaatimustemme mukaiset palvelut.
Eikö tällainen valvonta vaadi valvontakäyntejä?
– Tietysti. Nimenomaan tarkoitin, että tarkastuksissa tarkastetaan se, että laatuvaatimukset toteutuvat.
Mutta silti ainakaan viiteen vuoteen ei ole käyty kyseisessä yksikössä?
– Ei. Laitoksia on Suomessa yli 20 ja meillä ei ole päätoimista henkilökuntaa tarkastuksiin.
Pitäisikö olla?
– Kyllä tietysti. Joskus on ollutkin. Näinä aikoina valtionhallinnosta vähennetään rahaa, niin ei tämä lupaavalta näytä jatkossakaan tämä tilanne.
Onko sillä merkitystä, että valvontakäyntejä on todella vähän?
– Meille tulee hyvin vähän huonoa palautetta laitoksista. Yleensä meillä on kyllä sellainen käsitys, että hoito on ihan hyvää ja hyvä laatu.
Onko muitakin laitoksia, jossa ei ole käyty ainakaan viiteen vuoteen?
– Kyllä.
Onko tuollainen yli viiden vuoden käyntiväli kohtuullinen valvonnan näkökulmasta?
– Haluamme kyllä tosissaan, että kaikki laatuvaatimukset pitää paikkansa, ettemme sitten maksa turhasta hoitolaitoksille. Mutta useammin olisi käytävä, että laatuvaatimukset varmasti toteutuvat.
Pitäisikö lakisääteisesti toteuttaa valvontakäyntejä?
– Sotilasvammalaissa ei ole sellaista pykälää, että olisi käytävä. Puhutaan vain siitä, että valtiokonttori maksaa laitoshoidon sotainvalideille.
Koska olette kuitenkin laatuvaatimuksia valvova viranomainen, niin eikö kuitenkin valvontakäynnit ole itsestäänselvyys?
– Kyllä. Nyt on resurssitilanne tämä. Tänäkään vuonna ei olla tehty kuin kaksi käyntiä. Normaalivuonna tehdään neljä vuodessa. Välillä ei tehty ollenkaan. 2020–22 ei tehty tarkastuksia.
Arjen epäkohtiin liittyen, henkilökunnan työntekijä mainitsi raportoineensa näistä valtionkonttorille – esimerkkeinä hän kertoi: muun muassa perushoito on jätetty kokonaan tekemättä, virkistäytyminen ei toteudu, pahoinpitelyä, kiinnipitämistä, lääkehoidon merkittäviä ongelmia ja riskejä, muun muassa kipulääkitysten laiminlyömistä.
– Muistan, että hän soitti joistain näistä asioista, mutta en kyllä häneltä ole mitään kirjallista raporttia saanut.
Olisiko tämän soiton perusteella pitänyt tehdä valvontakäynti?
– Kuten hänelle lupasin, otetaan tämä tarkastuslistalle, ja oli alun perin tarkoitus mennä sinne syyskuussa 2024, mutta jouduimme sen perumaan. Tarvitsee mennä sinne nyt ensi keväänä ensimmäisenä heti sitten.
Soititte kyseisen yksikön johtajalle – mitä hän sanoi?
– Laitoin hänelle sähköpostia, johon hän sitten vastasi.
Mitä hän vastasi?
– En ulkoa muista yksityiskohtia, koska tästä on jo jonkin verran aikaa, ainakin siinä vaiheessa pidin asiaa selvitettynä. Ja yleensä se, että meiltä otetaan yhteyttä, se vaikuttaa toimintaan, koska he tietävät, että on myös mahdollista, että tulemme tarkastuskäynnille.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Kuinka paljon sillä on eroa, että onko tarkastus yllätyskäynti vai ennalta sovittu?
– Riippuu paikasta, mutta totta kai aina yllätyskäynti on tehokkain, mutta meidän sopimuksessa on mainittu, että käynnistä pitää ilmoittaa kahta viikkoa aiemmin. Yllätyskäyntiä tehdään tarvittaessa, jos jostain syystä on tarvetta sellaiseen.
Mutta tähän tapaukseen oli sovittuna ennalta sovittu käynti?
– Kyllä.
Työntekijä kertoo, että hänen aikanaan siellä oli töissä työntekijöitä, jotka eivät tiedä, mikä on normaali verenpaineen taso. Miltä kuulostaa?
– Kuulostaa kyllä aika ihmeelliseltä, jos näin on.
Uutisiin yhteydessä ollut hoitaja kertoo irtisanoutuneensa sieltä 2023 eettisistä syistä lyhyen ajan jälkeen.
– Edelleen kyllä ihmettelen sitä, että mitään muuta kautta ei ole tullut mitään, edes omaisiltakaan. Luulisi, jos näin huonosti asiat on, se tulisi jotain muutakin kautta.
Olisiko tämän hoitajan puhelun lisäksi asia pitänyt tulla kirjallisena, ohjeistitteko tällaiseen?
Kirjallisestahan on helpompi ottaa kaikki tiedot. Me kuitenkin kysyttiin yksiköstä vastauksia palautteeseen ja saatiin selityksiä. Ehkä olisi tullut kysymyksiä siihen suuntaan, jos olisi ollut kaikki kirjattuna.
Oliko teidän tarkoitus ottaa vielä yhteyttä epäkohtien kertojaan? Informoidaanko ilmoituksen tekijää?
– Jos on omainen lähettänyt palautetta, kyllä siihen vastataan ja kerromme, että olemme saaneet selvitystä. Mutta en muista, että tämä henkilö olisi erikseen pyytänyt ottamaan häneen yhteyttä. Tilanne on vähän erilainen, kun silloin jos puhuu jonkin asiakkaan puolesta, tai on tietyn henkilön asialla, mutta tämä oli yleisellä tasolla. Mutta totta kai häneen olisi otettu yhteyttä, jos hän olisi sitä pyytänyt.
Valvontakäyntejä on siis vaikea toteuttaa koska henkilökuntaa ei ole. Mikä olisi riittävä käyntiväli, että hyvä valvonta toteutuisi?
Jos lähdetään siitä, että näissä parissakymmenessä laitoksessa käytäisiin joka toinen vuosi, niin se vaatisi yhden henkilötyövuoden.
Eli jos kävisitte kaikissa reilussa 20 laitoksessa joka toinen vuosi, tarvitsisitte yhden henkilötyövuoden lisää?
Joo.
Eihän se isolta kuulosta?
– Ei tietysti, mutta näinä aikoina voi olla vaikea saada henkilöitä lisää.
Olisiko se, että käydään joka toinen vuosi, se hyvän valvonnan tilanne?
Uskon, että joka toinen vuosi olisi jo ihan riittävä. Tietysti sitten, jos jostain tulisi huonoa palautetta sinä aikana enemmänkin, niin voitaisiin käydä sellaisessa paikassa useamminkin.
Eli viestinne päättäjille on se, että yksi lisätyövuosi valtiokonttorin valvontaan voisi olla hyvä asia?
– Näin on. Tässä on kuitenkin viimeiset vuodet käsillä, kun tämän ikäluokan hoitoa pystytään valvomaan. Sotiemme veteraanit alkavat olemaan satavuotiaita kaikki.
– Meidänhän tavoitteena ja toiveena on, että he saavat parasta mahdollista hoitoa ja sen takia ne meidän laatuvaatimukset on aika kireät verrattuna joidenkin muiden laatuvaatimuksiin, että niistä kyllä pidetään kiinni.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
