Vakuudettomien pienlainojen tarjoaminen alkoi Suomessa vuonna 2005. Vakuudettomien lainojen tarjonta kasvoi nopeasti ja vuonna 2012 markkinoilla toimi jo lähes 100 eri lainoja myöntävää yritystä.
Vuonna 2013 Suomessa säädettiin ensimmäinen lakimuutos, jolla haluttiin tiukentaa pienlainojen myöntämistä. Tuolloin kaikille alle 2000 euron lainoille määrättiin 50 % korkokatto lainan todelliselle vuosikorolle.
Vuoden 2019 syksyllä astui voimaan uusi tiukempi laki, jossa vakuudettomien lainojen nimelliskorko sai olla korkeintaan 20 % ja lainan muut kulut korkeintaan 150 euroa vuodessa. Tämä laki koski vain uusia lainoja, eikä sillä ollut vaikutusta ennen 1.9.2019 haettujen lainojen korkoihin tai kuluihin.
Vuonna 2020 koronapandemian seurauksena Suomen hallitus päätti vielä puolittaa nimelliskorolle asetetun 20 % korkokaton, vain 10 % suuruiseksi. Tällä toimella haluttiin suojella kuluttajia ylivelkaantumiselta koronapandemian aikana. Tämä väliaikainen 10 % korkokatto koski uusia vakuudettomia lainoja, joten kaikki hyödykesidonnaiset lainat jäivät tämän lain ulkopuolelle. Eli jos kuluttaja haki vakuudetonta lainaa, sen nimellinen vuosikorko sai olla korkeintaan 10 %, mutta jos osti luotolla verkkokaupasta, sai sen luoton nimelliskorko olla korkeintaan 20 %.
Väliaikainen korkokatto päättyi syyskuun 2021 lopulla – tarkista oma lainasopimuksesi nyt
Vuoden 2020 väliaikainen 10 % korkokatto astui voimaan 1.7.2020 ja se päättyi 30.9.2021. Väliaikaisen lain voimassaolon aikana vakuudettomien lainojen nimelliskorko sai olla korkeintaan 10 %. Tämä edullisempi korko saikin kuluttajat kilpailuttamaan lainansa uudelleen edullisemman lainan koron toivossa. Nyt kun väliaikainen korkokatto on päättynyt, kannattaa tarkistaa oma lainasopimus ja katsoa miten lainan korko on siinä määritelty. Lainasopimuksessa voi olla maininta, että lainan nimellinen vuosikorko nousee väliaikaisen lakimuutoksen päätyttyä. Tämä taas voi tulla kuluttajalle epämiellyttävänä yllätyksenä, jos ei ole lukenut lainasopimuksen ehtoja riittävän tarkasti.
Jos lainasopimuksessa mainitaan, että lainan korko nousee lakimuutoksen päättyessä, kannattaa se kilpailuttaa välittömästi uudelleen. Kannattaa kuitenkin ensin pyytää lainaehtojen tarkistamista sieltä pankista, josta nykyinen laina on haettu. Jos nykyinen lainantarjoaja ei suostu muuttamaan lainan ehtoja, voi sen aina kilpailuttaa jossain toisessa lainapalvelussa.
Näillä ohjeilla tarkistat lainan koron omasta lainasopimuksestasi
Lainasopimuksia ja lainaehtoja on varmasti yhtä monia, kuin on lainan myöntäjiäkin. Tämän vuoksi eri sopimuksissa eri asiat voidaan ilmoittaa toisistaan hieman poikkeavasti. Nämä ohjeet koskevat lähinnä kertaluontoisia kulutusluottoja:
- Jos lainasopimuksessa sanotaan että lainan nimellinen vuosikorko on enintään 10 % (esimerkiksi 4,5 %), ei väliaikaisen lain päättyminen vaikuta lainasi korkoon.
- Lainasopimuksessa lainan nimelliskoroksi voidaan ilmoittaa myös esimerkiksi 15 % ja sen lisäksi sopimuksessa on maininta: ”Lainan nimelliskorko on 10 % 30.9.2021 saakka ja sen jälkeen lainasopimuksen mukainen”. Tässä tapauksessa lainan nimelliskorko nousee + 5 % lakimuutoksen päätyttyä.
Jatkuvien joustoluottojen osalta asia on hieman erilainen:
- Jos olet allekirjoittanut lainasopimuksen 1.9.2019 jälkeen, voi sen nimellinen vuosikorko nousta korkeintaan 20 % suuruiseksi, jos se on niin lainaehdoissa mainittu.
- Jos olet allekirjoittanut lainasopimuksen ennen 1.9.2019 ja nostanut luottoa käyttöösi ajalla 1.7.2020 – 30.9.2021, voi sen todellinen vuosikorko olla jopa yli 50 %. (Ennen vuoden 2019 lakimuutosta haettujen luottojen todellista vuosikorkoa ei rajoitettu jos lainasumma oli 2000 euroa tai enemmän) Näiden luottojen kohdalla kannattaakin vaatia luoton kustannusten alentamista.
Kuluttajaluottoja koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan jälleen vuonna 2022
Oikeusministeriö on asettanut erillisen työryhmän pohtimaan pysyvien muutosten tekemistä kuluttajaluottojen sääntelyyn.
Yksi työryhmän tavoitteista on asettaa pysyvä korkokatto ennen 1.9.2019 haetuille luotoille, joita nykyinen lainsäädäntö ei koske.
Työryhmän on tarkoitus myös selvittää mahdollisuutta ja tarvetta olemassa olevan 20 % korkokaton alentamiseen.
Kolmantena asiana työryhmä valmistelee pysyvää sääntelyä kuluttajaluottojen markkinoinnista.