Kulutusluottojen korkokatto laski jälleen – vakuudettomien lainojen suosio kasvussa

Kuluttajansuojalaki muuttui jälleen lokakuun 2023 alussa. Nyt kulutusluottojen enimmäiskorko on 15 prosenttia, eli 5 prosenttiyksikköä aiempaa vähemmän. Käytännössä lakimuutos ei silti välttämättä vaikuta vakuudettomien lainojen korkotasoon, sillä 15 prosentin kattokorkoon voidaan lisätä korkolain mukainen viitekorko. Tällä hetkellä viitekorko on noin 4 prosenttia. 

Jotain hyötyä lakimuutoksesta silti on: se takaa, että nimelliskorko ei voi nousta yli 20 prosentin edes viitekoron noustessa. Käytännössä luoton todellinen vuosikorko voi silti olla yli 20 prosenttia, sillä nimelliskoron lisäksi useimmat lainayhtiöt veloittavat lainoista myös tilinhoitomaksuja tai avausmaksua. Korot ja kulut voi helposti vertailla sivustolla kulutusluotot.fi

Uusien kulutusluottojen keskimääräinen vuosikorko on Suomen Pankin mukaan tällä hetkellä 12,5 prosenttia ja todellinen vuosikorko noin 16 prosentin luokkaa. Koron määrä kuitenkin vaihtelee tapauskohtaisesti, sillä vakaan taloustilanteen omaava hakija voi saada vakuudetonta lainaa jopa 4 prosentin korolla. Lainariskin vuoksi pienituloiselle lainanhakijalle annetaan lainaa yleensä huomattavasti suuremmalla korolla.

Kulutusluottojen määrä kasvaa jatkuvasti

Suomen Pankin tilaston mukaan tänä suomalaiset kotitaloudet ovat ottaneet tänä vuonna ennätysmäärän kulutusluottoja. Tämän vuoden toukokuussa vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin 254 miljoonan euron edestä, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna.

Suurin muutos on tapahtunut ensimmäistä kertaa hakevien lainaajien suhteen, sillä nyt uusia, aikaisemmin velattomia lainahakijoita on huomattavasti aiempaa enemmän. Syy löytyy yleisten elinkustannusten noususta.

Suurin vaikutus hintojen ja korkojen nousulla on kuitenkin ihmisille, joiden taloustilanne on ollut jo valmiiksi tiukka. Vaikutus näkyy lainojen takaisinmaksuaikojen pidentymisessä. Tällä hetkellä kulutusluottojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on yli seitsemän vuotta, sillä maksuaikaa pidentämällä takaisinmaksettavat kuukausierät pienenevät.

Kuukausierien pienentyessä lainan kokonaiskustannukset kuitenkin kasvavat, sillä korkoa ja muita kuluja joutuu maksamaan useamman kuukauden tai vuoden ajalta. 

Tästä syystä esimerkiksi lainojen yhdistelyyn tarkoitettujen suurten lainojen suosio on hieman kyseenalainen. Tällä hetkellä kuluttajat voivat saada jopa 60 000 euron vakuudettomia lainoja 15 vuoden maksuajalla, ja lainanoton tarkoitus on niputtaa vanhat lainat yhden, matalakorkoisemman lainan alle. Lainojen yhdistäminen kuulostaa hyvältä ja kuukausittainen lainataakka toki pienenee, mutta lainaa joutuu usein maksamaan takaisin kokonaisuudessaan huomattavasti enemmän.

Lainojen markkinointia kiristetään

Uuden kuluttajansuojalain myötä suomalaisten velkaantumista yritetään suitsia uusilla keinoilla. Esimerkiksi verkkokaupat eivät enää saa tarjota luotolla maksamista ensisijaisena maksutapana, vaan maksutapojen vaihtoehdot on esiteltävä verkko-ostoksia tekevälle kuluttajalle tietyssä järjestyksessä.

Myös luotonhakijoiden henkilöllisyyden todistamiseen liittyvät ehdot ovat tiukentuneet, jotta verkkokauppaostoksia ei enää voisi tehdä käyttämällä toisen ihmisen henkilötunnusta tai muita tietoja.

Markkinoinnissa ei myöskään saa vähätellä luotonoton vakavuutta tai esittää luotonottamisen edistävän sosiaalista hyväksyntää tai elämässä menestymistä. Tämä pykälä liittyy erityisesti luottojen markkinoimiseen nuorille aikuisille.

Luotonantaja ei myöskään saa enää muistuttaa kuluttajaa käyttämättä olevasta luotosta. Aikaisemmin jotkut lainayhtiöt saattoivat muistuttaa lainanottajaa henkilökohtaisilla viesteillä esimerkiksi joustoluoton käyttämättä olevasta osasta.

Positiivinen luottotietorekisteri turvaa lainanottajaa

Toinen suomalaiseen kulutusluottomarkkinaan vaikuttava uudistus, positiivinen luottotietorekisteri, aloittaa näillä näkymin toimintansa vuonna 2024. Rekisteriin tullaan kirjaamaan ajantasaiset tiedot kuluttajien käytettävissä olevista tuloista sekä luottojen määrästä, ja sen tarkoituksena on osaltaan ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista.

Rekisteristä löytyvät tulotiedot ovat peräisin tulorekisteristä, jonne kirjautuvat esimerkiksi palkat ja eläkkeet. Yksityishenkilöiden lainoista positiiviseen rekisteriin päätyvät esimerkiksi asunto- ja opintolainat, kulutusluotot ja pikaluotot sekä yrityslainat.

Kun luotonantajilla on enemmän tietoja käytettävissään, ne voivat arvioida nykyistä paremmin luotonhakijan maksukykyä. Positiivisessa luottotietorekisterissä ei kuitenkaan tule olemaan tietoa maksuhäiriömerkinnöistä, vaan ne löytyvät jatkossakin ”negatiivisesta” luottotietorekisteristä.

Kulutusluottojen vertailu: www.kulutusluotot.fi