Tiedemiehet ja taiteilijat ovat kautta aikain kärsineet mielenterveydellisistä ongelmista. THL:n tutkija Pia Sorosen väitöstutkimuksessa on löydetty viitteitä, joiden mukaan tietyt geenit parantavat älyllistyä suoriutimista ja muistia, mutta altistavat masennukselle ja kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle.
THL:n tutkija Pia Sorosen tekemässä väitöstutkimuksessa on löydetti viitteitä usean geenin tai genomialueen yhteydestä mielialahäiriöiden syntyyn sekä sairauteen liittyviin piirteisiin.
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja vakavan masennuksen taustalla olevat perimän tekijät vaikuttavat sairauden puhkeamiseen, sairauspiirteisiin ja vaikeusasteeseen. Vaikka näiden sairauksien geneettistä taustaa on tutkittu kauan, vieläkään ei tiedetä, mitkä geneettiset tekijät altistavat näille sairauksille.
Tulokset voivat osaltaan selittää, miksi mielialahäiriöt ovat yleisiä ja säilyneet väestössä evoluution aikana: niille altistavat geenimuodot ovat saattaneet osin jopa lisätä terveiden kantajien elinkykyä.
Tämä käy ilmi väitöskirjan erillistutkimuksista. Niiden mukaan tiettyjen geenien sairastumisriskiä lisäävät muodot parantavat henkilöiden suoriutumista älykkyyttä ja muistia mittaavissa testeissä, mutta myös lisäävät riskiä sairastua masennuksen vakaan muotoon, jossa on enemmän haitallisia liitännäissairauksia, kuten alkoholismia ja ahdistuneisuutta.
Filosofian maisteri, lääketieteen kandidaatti Pia Sorosen väitöstutkimus mielialahäiriöille altistavista geneettisistä tekijöistä tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 23.11.
(MTV3)