Vainottu merikotka pyristeli pois uhanalaisten lajien listalta – ennätysmäärä kuoriutuneita poikasia

Merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokin mukaan ennätyksellinen poikasmäärä kertoo onnistuneista pesimäolosuhteista, sillä pesivien merikotkaparien määrä on pysynyt samalla tasolla.

Lintulaji on yleistynyt koko Suomessa. WWF:n merikotkatyöryhmän vapaaehtoiset laskivat tänä vuonna yhteensä 558 poikasta, mutta määrä on todellisuudessa luultavasti tätäkin suurempi. Aiempi laskentaennätys oli kaksi vuotta sitten, jolloin poikasia tilastoitiin 502 kappaletta.

Merikotka poistettiin aiemmin tänä vuonna Suomen uhanalaisten lajien listalta ja luokiteltiin elinvoimaiseksi. WWF:n pääsihteerin mukaan kiitos lajin elvyttämisestä kuuluu sadoille vapaaehtoisille, jotka ovat auttaneet lajin pelastamisessa.

– Merikotkan pelastaminen on huikea menestystarina, ja haluan kiittää kaikkia sen suojeluun osallistuneita ihmisiä täydestä sydämestäni, pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Puhdas ruoka kohensi kantoja

Merikotka rauhoitettiin 1920-luvulla, mutta siitä huolimatta vahinkoeläimenä pidettyä lintua vainottiin vielä vuosikymmeniä sen jälkeen. WWF:n mukaan vielä 2000-luvullakin merikotkan poikasia on ammuttu ja pesäpuita kaadettu.

1960-luvulla havaittiin, että pesivien lintujen lisääntymiskyky oli heikentynyt ympäristömyrkkyjen takia. Nykyisin myrkkyjen vaikutukset ovat vähentyneet, mutta eivät täysin poistuneet.

WWF perusti työryhmän merikotkan pelastamiseksi vuonna 1972. Asiantuntijoista ja innokkaista lintuharrastajista koostuvan ryhmän ensimmäisiä saavutuksia oli merikotkien talviruokinnan järjestäminen rannikoilla ja saaristossa. WWF:n mukaan se on ollut kenties tärkein yksittäinen toimi merikotkan pelastamisessa.

Vapaaehtoiset jatkoivat ruokintaa yli 20 vuoden ajan raahaamalla luodoille ja kallioille lihaa kotkien ateriaksi. Ihmisten tuoma liha on ollut kotkille puhtaampaa ruokaa kuin niiden pyydystämät kalat ja vesilinnut.

Nyt lintu selviää jo ilman talviruokintaa, mutta sitä on paikoin jatkettu tutkimustarkoituksessa.

Kotkatieto hyödyttää myös Itämeren seurantaa

WWF karsii jatkossa merikotkien suojeluun käytettäviä voimavaroja, koska laji ei ole enää uhanalainen. Vastuu kannan seurannasta siirtyy WWF:ltä Sääksisäätiölle. Säätiössä on jo nykyisellään merikotkatyöryhmän edustaja. Metsähallitus puolestaan vastaa Pohjois-Suomen kantojen tarkkailusta.

WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander sanoo tiedotteessa, että seurannan jatkaminen on yhä tärkeää. Kannan kehitystä ja merikotkan pesimämenestystä seuraamalla saadaan arvokasta tietoa myös ympäristön ja Itämeren tilasta.

Rannikkoalueilla ja saaristossa merikotkakannan kasvu on pysähtynyt, ja myös Pohjois-Suomen kanta on vakaa.

Suomenlahdella sekä Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa paljastuu vuosittain joitakin uusia pesimäpaikkoja. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnista ei tiedetä yhtäkään merikotkan pesää.

Merikotkan pesintään viittaavista havainnoista voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen merikotka@wwf.fi. Lisäksi Metsähallitus maksaa aiemmin rekisteröimättömän merikotkan pesän ilmoittamisesta Pohjois-Suomessa 99 euron löytöpalkkion.