Lähihoitajat, sairaanhoitajat, kotipalvelujen kodinhoitajat, lääkärit, hammaslääkärit, sosiaalityön erityisasiantuntijat, psykologit – kaikista heistä on Suomessa pulaa.
Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys on hyvinvointialueiden palvelujen järjestämisen suurin haaste koko maassa, sanotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatimassa asiantuntija-arviossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.
Yli puolella hyvinvointialueista noin viidennes sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä jää eläkkeelle seuraavien viiden vuoden aikana työeläkevakuuttaja Kevan eläköitymisennusteiden mukaan. Kotipalvelujen työntekijöistä eläköityy neljällä alueella yli puolet.
Palveluiden järjestämistä vaikeuttaa lisäksi väestön nopea ikääntyminen, joka kasvattaa palvelutarpeita.
Lue myös: Hyvinvointialueet eivät saa talouttaan tasapainoon laillisin keinoin, asiantuntija arvioi MTV:lle, mutta avainasemassa ei ole raha
Hyvinvointialueita haastaa myös tiukka taloustilanne. Alueiden oman arvion mukaan niiden yhteenlaskettu talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna yli miljardin euron, THL kertoo.
THL:n mukaan hyvinvointialueet kamppailevat lisäksi lainsäädännön vaateiden kanssa. Velvoittavia säädöksiä on THL:n mukaan vuosien aikana laadittu ilman kokonaisuuden hallintaa.
Isompia yksiköitä
Suurimmat haasteet palveluiden järjestämisessä liittyvät lasten, nuorten, perheiden sekä iäkkäiden perus- ja erityistason palveluihin. Lasten ja nuorten palvelutarvetta kasvattaa asiantuntijoiden mukaan mielen hyvinvoinnin haasteiden yleistyminen.
Työvoimapula on heikentänyt myös erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon saatavuutta.
Hyvinvointialueet pyrkivät vastaamaan palvelutarpeen kasvuun muun muassa asiakkaiden ohjausta tehostamalla ja omahoitoa tukemalla.
Useilla hyvinvointialueilla on suunnitelmia keskittää toimintaa isompiin yksiköihin ja vahvistaa perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittamista. Samalla palvelukanavia monipuolistetaan esimerkiksi lisäämällä liikkuvia palveluja.
Säästöt saavuttamatta
Hyvinvointialueiden tämän vuoden rahoitus ei ole täysimääräisesti kattanut inflaation eikä valtakunnallisen työmarkkinaratkaisun aiheuttamia lisäkustannuksia. Merkittäviä ennakoimattomia lisäkustannuksia ovat THL:n mukaan aiheuttaneet ostopalvelujen lisääntyminen, hintojen korotukset ja työvoimavuokrauksen yleistyminen.
Vain osa hyvinvointialueista on asettanut kustannussäästötavoitteet kuluvalle vuodelle, ja niilläkin tavoitteiden saavuttamista pidetään epätodennäköisenä.
Asiantuntijat pitävät alueiden käynnistämiä toimia ja niiden etenemisvauhtia riittämättöminä suhteessa rahoitukseen ja haasteisiin. Arviossa kuitenkin huomioidaan, että hyvinvointialueet ovat toimineet vasta vajaan vuoden ja toimenpiteet vievät aikaa.
Jos taloutta ei saada tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä, hyvinvointialueita uhkaa valtiovarainministeriön arviointimenettely.