Lahden MM-kisojen dopingkäry ja sitä seuranneet tapahtumat ovat isossa osassa Jari Isometsän maanantaina ilmestyvässä elämäkertateoksessa Isomettän poika (WSOY).
Jari Isometsä oli ensimmäinen kuudesta suomalaishiihtäjästä, joka kärähti Lahden vuoden 2001 MM-hiihdoissa. Hän menetti takaa-ajon hopeamitalin ja sai kahden vuoden kilpailukiellon. Isometsä myönsi käyttäneensä Hemohes-ainetta, joka laskee tilapäisesti hemoglobiiniarvoja.
Vuonna 2013 Isometsä, Harri Kirvesniemi ja Janne Immonen tuomittiin puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen perättömästä lausumasta, joka annettiin dopngoikeudenkäynnissä.
Isometsä ei lähde oikomaan asioita uutuuskirjassaan.
– Yksi tällainen vääryys on väite hänen epon käytöstään. Jarin puolesta sen uskomuksen voi antaa elää, Soili Pohjalainen kirjoittaa.
– Jari ei ole ikinä käyttänyt epoa, ei edes kokeillut. Hän tietää, etteivät ihmiset usko sitä, mutta ihmisten uskomiset eivät ole hänelle kovin tärkeitä. Jari ei muista, että olisi edes harkinnut epon käytttöä.
Isometsällä oli muutenkin korkeat hemoglobiiniarvot. Kirjassa todetaan, että jos päälle olisi ottanut veridopingia tai epoa, se olisi ollut hengenvaarallista.
Miljoonaa markkaa syiden ottamisesta
Yksi Lahden dopingskandaalin käänteistä oli, että Isometsälle tarjottiin miljoona markkaa siitä, että hän ottaa syyt niskoilleen. Niin sanottua "saunasopimusta" ehdotti Kari-Pekka Kyrö. Isometsä ei kuitenkaan tiedä, oliko alkuperäinen idea Kyrön vai Hiihtoliiton.
Isometsä ei olisi kirjan mukaan paljastanut muita muutenkaan.
– En tietenkään olisi kussut omaan pesään ikinä.
Sopimuksen osapuolina olivat Isometsän lisäksi Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Janne Immonen, Kyrö ja Antti Leppävuori.
– Jari olisi ollut oikeutettu saamaan sovitut miljoona markkaa, vaikka käryjä myöhemmin tulikin lisää. Jari ei kuitenkaan miljoonaa vaatinut. Miksi hän olisi kavereilta halunnut rahaa? Kaverit olivat kohtuullisen ahtaalla muutenkin.
Isometsä tähdentää, ettei hän tiedä läheskään kaikkea Lahden tapahtumista.
– Se, että plasmalaajentajien tai epo-hormonin käyttö olisi ollut systemaattista ja avointa laajan piirin toimintaa, on Jari mukaan puppua.
Uhkasakko mahdollisesta uudesta kärystä
Lahden dopingkäry ei jättänyt Isometsää rauhaan myöhemminkään.
Hän palasi kilpailukiellon jälkeen Lahteen Salpausselän kisoihin. Käry oli vielä tuoreessa muistissa.
– Salpausselän yleisö on valtavan kannustava silloin kun menee hyvin. Kun meni huonosti, Karpalon mäessäkin sai kuulla melkoista vittuilua, vaikka oli joukossa tietysti niitäkin, jotka kannustivat myös huonompina hetkinä.
Hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä oli tuonut Isometsälle päivää aiemmin allekirjoitettavaksi paperin, joka velvottaisi maksamaan Hiihtoliitolle 50 000 euroa dopingkäryn sattuessa.
– Hetken Jari mietti, että mitä vittua tämä on ja nämä laittavat varmaan hänen juomaansa jotakin. Pian hän kuitenkin ajatteli, että tämän ovat muutkin allekirjoittaneet. Jarille oli tullut Hiihtoliittoa kohtaan pieni vainoharha.
Isometsää ei enää koskaan valittu hiihtomaajoukkueeseen. Hän lopetti uransa, kun valintaa vuoden 2006 Torinon olympialaisiin ei tullut.
Väitteet ottivat päähän
Isometsä luki vuonna 2016 Iltalehden sivuilta Aino Kaisa Saarisen elämäkerrassa (Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot) olleesta väitteestä, jonka mukaan Isometsä käyttää uudenlaista suonensisäsitä otsonihoitoa. Saarinen vakuutti kuulleensa Isometsän nimen tamperelaiselta lääkäriltä.
Saarinen pyysi anteeksi Isometsältä, mutta Isometsä otti vielä yhteyttä lääkäriin. Lääkäri kielsi maininneensa Isometsästä.
Isometsä ei halunnut oikaista sitäkään uutista.
– Tapaus vituttaa Jaria edelleen: saat lehdestä lukea käyttäneesi kiellettyä menetelmää, josta ei ole itse koskaan kuullutkaan.