Kalervo Kummola ja Raimo Summanen ottivat yhteen World Cupissa: ”Sai raivokohtauksen, huusi pää punaisena”

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola ajatteli Kari Elorantaa Hannu Aravirran työn jatkajaksi epäonnistuneiden vuoden 2003 kotikisojen jälkeen. Eloranta kuitenkin lähti Sveitsiin, eikä Hannu Jortikkakaan tarttunut syöttiin.  

Oli Raimo Summasen aika. Siitä tuli yksi suomalaisen jääkiekkoilun värikkäimmistä jaksoista.  

Leijonat otti kakkostilan vuoden 2004 World Cupissa, mutta turnaus oli alusta loppuun yhtä kaaosta. Tapahtumat lähtivät väärään suuntaan jo ennen turnausta, kun Summanen suuttui Kummolalle siitä, ettei hän hoitanut NHL:ssä päihdeongelmiin ajautuneelle Jere Karalahdelle pelioikeutta World Cupissa.  

Selitykseksi ei Summaselle kelvannut se, että turnauksen järjestäjä NHL kielsi Karalahden pelaamisen.  

Valmentajanvaihto kesken ottelun? 

Tilanne kärjistyi niin pahaksi, että Kummola pyysi kakkosvalmentaja Erkka Westerlundia varautumaan ykkösvalmentajaksi siirtymiseen jopa kesken Saksa-ottelun.  

– Se oli yllättävä soitto. Pelin alkuun oli ehkä kaksi tuntia. Olin ehdottomasti sitä mieltä, että nyt ei ole syytä kertoa soitosta Ramille. Ja kun tilanne meni ohi, en halunnut kaivella asiaa uudestaan ainakaan turnauksen aikana, Westerlund sanoi Jari Korkin kirjoittamassa kirjassa.  

Tilannetta pahensi Urheilulehden juttu, jossa vihjailtiin Raimo Summasen mahdollisesta erosta.  

– Olin kyllä puhunut joukkueen vaikeuksista Jari Kurrin ja Timo Jutilan kanssa. Summanen ei ollut näissä keskusteluissa mukana. Oliko joku salakuunnellut, Kummola veisteli.  

 Ruotsi-ottelun jälkeen Summasen silmätikuksi joutunut puolustaja Janne Niinimaa jätti turnauksen. Tapauksen yksityiskohdat ovat jääneet näihin päiviin asti purkamatta julkisesti, eikä Kummolakaan avaa sitä tarkemmin.  

– Summanen haukkui saman tien koko valmennusjohdon. Erkka Westerlundin hän siirsi katsomovalmentajaksi. En tarkoin tiedä, mitä joukkueen sisäisissä palavereissa puhuttiin. Juti tai Jari soitti, että ”täällä on aikamoinen hässäkkä”. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)  

Raimo Summanen eli tunteella vuoden 2004 World Cupissa. 

"Sama jankutus jatkui"

Turnauksen jälkeen alkoi pitkällinen spekulointi Summasen jatkosta.  

– Ei siitä mitään valmista tullut. Sama jankutus jatkui, Rami epäili kaikkea ja kaikkia ja asetteli uusia ehtoja. Sitten hän lähti perheineen syyslomalle. Sain Ramin kiinni Pariisista, ja hän ilmoitti puhelimessa lopettavansa. Tämä on nyt tässä. Pyysin vielä miettimään. 

Soitin Erkalle ja pyysin häntäkin puhumaan Ramille järkeä. 

Maajoukkueen joukkueenjohtaja Timo Jutila ja GM Jari Kurri ilmoittivat, että jos Summanen jatkaa, he irtisanoutuvat.  

 ”Sai raivokohtauksen” 

 Summanen suostui vielä neuvottelemaan, mutta pyysi lisää palkkaa pestin tuulisuuden takia. Jääkiekkoliitto oli jo järjestänyt lehdistötilaisuuden jatkosta, vaikka mitään ei ollut vielä sovittu.  

 – Nähtiin pari tuntia ennen infoa. Sanoin, että hoidat Karjala-turnauksen ja Moskovan turnauksen, katsotaan miten pinna kestää. Summanen sai raivokohtauksen ja huusi pää punaisena, haukkui minutkin pystyyn. Käskettiin Rami ulos ja todettiin (Heikki) Hietasen kanssa, ettei tästä mitään tule. 

 Kummola korostaa kirjassa, että virallisesti ottaen Summanen ei saanut koskaan potkuja.  

 – Summanen oli se, joka halusi sopimukseen muutoksia, mutta me hävisimme tiedotussodan. Kansa oli World Cupin hopean jälkeen Ramin puolella. Uhkauksia ja herjoja tuli laidasta laitaan. Jouduin salaamaan puhelinnumeroni. 

Kummolan mukaan hän ei kaikesta huolimatta katunut Summasen valintaa. Osa pelaajista, kuten Ville Peltonen, halusi Summasen vielä jatkavan.  

– Ramin olemuksessa on paljon Jouko Turkkaa, hän paneutuu kaikkeen. Raimo Summanen vaati muilta paljon, mutta niin hän vaati myös  itseltään. 

Raimo Summasta yritettiin haastella kirjaan, mutta hän kieltäytyi pitkän harkinnan jälkeen.