Viranomaisten kykyä torjua järjestäytynyttä rikollisuutta voitaisiin tehostaa Suomessa erityislainsäädännöllä.
Kovempia keinoja ehdottaa keskusrikospoliisin (KRP) päällikkö Robin Lardot. Lardot kertoo Uutissuomalaiselle, että tavoitteena olisi lisätä tietojenvaihtoa ja hallinnollista yhteistyötä eri viranomaisten välillä.
Tietojenvaihto olisi hänen mukaansa tärkeää esimerkiksi verottajan, lupaviranomaisten sekä kuntien välillä.
– Jotta vakavan rikollisuuden hallinnollinen torjunta olisi tehokasta, viranomaisten pitäisi vaihtaa nykyistä enemmän tietoa keskenään. Tässä on tiettyjä juridisia haasteita, Lardot sanoo Uutissuomalaiselle.
Lisäksi Suomessa tulisi hänen mukaansa olla yhtenäinen kriteeristö järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä. Myös eri viranomaisten riittäviä oikeuksia tehdä epääviä päätöksiä rikollisesta toiminnasta tulisi hänen mukaansa tarkastella.
Lailliset yhtiöt suojaavat rikollista toimintaa
Lardotin mukaan järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä on kiistelyä. Nykyisessä rikoslaissa on pykälä, jonka mukaan rikolliseen ryhmittymään kuuluminen on rangaistavaa. Lardotin mukaan pykälää sovelletaan käytännössä kuitenkin harvoin.
Rikollisuus tapahtuu KRP:n mukaan yhä useammin laillisten yhtiöiden suojissa.
– Täytyy muistaa, että järjestäytyneen rikollisuuden keskeisin tarkoitus on tuottaa taloudellista hyötyä jäsenilleen. Se voi tapahtua erilaisten tukien, huijausten tai (vakavien) rikollisten tekojen kautta, Lardot sanoo Uutissuomalaiselle.
Lardot valittiin vastikään uudelle kaudelle KRP:n päällikkönä. Hänen edellinen kautensa oli 2013–2020.