Uusi tutkimus: Kaikkein pahimmat skenaariot hiilidioksidipäästöistä eivät ole toteutuneet, eivätkä mahdollisesti toteudukaan – vuosisadan lopulla tilanne voi olla täysin toinen

Tähän tulokseen päätyi tutkijatohtori Matthew Burgessin johtama amerikkalainen ilmastotieteilijöiden ryhmä. Burgess työskentelee tunnetussa ja arvostetussa Cires-tutkimusinstituutissa, joka toimii yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston (CU Boulder) alaisuudessa.

Environmental Research Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ei siten ole kyse siitä, että hiilidioksidin rooli kasvihuonekaasuna kiistettäisiin. Päästöjen määrä ei ole myöskään vähentynyt – mutta uuden tutkimuksen mukaan päästöt eivät ole myöskään kasvaneet yhtä rajusti kuin kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on ennakoinut pahimmissa skenaarioissaan.

Tutkijat vertasivat analyysissään IPCC:n päästöskenaarioita vuoden 2014 raportista vuosien 2005–2017 maakohtaisiin tilastoihin väkiluvusta, bruttokansantuotteesta, talouden energiaintensiivisyydestä ja energiantuotannon hiili-intensiivisyydestä. Jo ennen koronaviruspandemiaa kivihiilen tasaantunut käyttö ja odotettua hitaampi talouskasvu olivat taivuttaneet CO2-päästöjen kasvun alemmas kuin aggressiivisimmat päästöskenaariot olettivat.

Merkittävä syy pahimpien skenaarioiden epätodennäköisyydelle on, että ne edellyttäisivät valtaisaa fossiilisten polttoaineiden käytön kasvua. Esimerkiksi SSP5-8,5 -skenaariossa hiilen käytön maapallon asukasta kohti oletetaan kuusinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2100 mennessä, RCP8,5-skenaariossa kolminkertaistuvan.

Burgess rauhoitteleekin lehdistötiedotteessa monia kollegoitaan, jotka pelkäävät talouden ja sitä myötä päästöjen kasvavan vieläkin rajummin kuin IPCC:n pahimmat skenaariot arvioivat. Tutkijoiden mukaan tämä vaihtoehto on epätodennäköinen ainakin seuraavan 20–30 vuoden aikana. Vuosisadan loppua kohti epävarmuus kuitenkin kasvaa.

Tutkijoiden mukaan päätöksenteossa pitäisikin käyttää realistisimpia mahdollisia skenaarioita.