Uusi keskuspankkilaki voimaan

Lisäksi uudessa laissa Suomen Pankin johtopaikat muutetaan määräaikaisiksi ja keskuspankilta kielletään julkinen rahoitus. Hallitus halusi keskuspankkilain ohella uudistaa rahalain, jossa määrätään kuka päättää markan ulkoisesta arvosta. Hallitus esitti keväällä, että päätösvalta siirretään pankkivaltuustolta keskuspankille.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, että rahalain muuttaminen on käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä ja eduskunnan talousvaliokunta hylkäsi rahalakiesityksen.

Keskusta ei olisi halunnut muuttaa mitään Suomen Pankkia koskevaa lakia tässä vaiheessa. Keskustan mielestä asiaan pitäisi palata siinä vaiheessa, kun Suomen Emu-ratkaisusta päätetään.

Tänään presidentti kuitenkin hyväksyi uuden keskuspankkilain. Sen mukaan Suomen Pankin keskeinen tehtävä on turvata vakaa rahan arvo. Lisäksi lakiuudistus on yksi askel tehdä Suomen Pankista aiempaa itsenäisempi rahapolitiikan toteuttaja. Nyt rahapoliittinen päätöksenteko keskitetään kokonaan itsenäisesti toimivalle keskuspankin johtokunnalle.

Lain mukaan rahapolitiikkaa hoitaessaan keskuspankki ei saa pyytää tai ottaa vastaan määräyksiä ulkopuolisilta.

Määräaikaisuus

Lakiuudistukseen sisältyy myös julkisen rahoituksen kielto. EU:n jäsenenä keskuspankki ei saa antaa luottoa Euroopan unionin toimielimille eikä EU:n jäsenmaille.

Keskuspankkia koskevan lainsäädännön uudistaminen on tarpeen EU:n talous- ja rahaliitto Emun takia. Maastrichtin sopimuksen mukaan EU-jäsenten on Emun toisen vaiheen aikana, jota nyt eletään, aloitettava kansallisen keskuspankin itsenäistäminen ja kiellettävä julkisen sektorin keskuspankkirahoitus.

Uudessa laissa Suomen Pankin johtokunnan jäsenen toimiaika rajoitetaan enintään kolmeksi viisivuotiskaudeksi. Tähän asti määräaikaa ei ole ollut. Pääjohtaja voi toimia tehtävässään enintään kaksi seitsemän vuoden toimikautta.

Hallituksen lakiesitykseen eduskunta halusi lisätä Suomen Pankin johtokunnalle velvollisuuden raportoida pankkivaltuustolle rahapolitiikasta.

Rahalain muutos

Tänään vahvistettu laki on vain osa isoa keskuspankkilainsäädännön uudistamista. Jos Suomi ottaa 1999 käyttöön euron ja Suomen Pankista tulee osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää, Suomen Pankin asema muuttuu ja taas lakia keskuspankista on muutettava. Sitä koskeva valmistelutyö on meneillään.

Kun lakia Suomen Pankista seuraavan kerran rukataan, samassa yhteydessä uudistettaneen rahalaki. Keväällä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä sanoi, että rahalakiin tehtävä muutos voidaan lykätä siihen asti, kun Suomi mahdollisesti osallistuu yhteiseen rahaan.
(STT)