Asunto-osakeyhtiölaki määrittää pelisäännöt taloyhtiössä. Vireillä olevan lakiuudistuksen myötä niihin on nyt tulossa monia merkittäviä muutoksia. Niistä tärkeimpiä ovat entistä pitkäjänteisempään toimintaan velvoittavat pykälät. Suomen Kiinteistöliiton lakimies Anu Kärkkäinen valottaa yksityiskohtia.
– Hallituksen laatima korjausselvitys esitetään varsinaisessa vuosittaisessa yhtiökokouksessa ja sen tulee ulottua viidelle vuodelle eteenpäin. Korjaukset ovat sellaisia, jotka vaikuttavat kiinteistön käyttöön tai osakkaiden vastikkeenmaksuvelvollisuuteen, Kärkkäinen kertoo
– Tämä lisää osakkaiden tietoutta yhtiön rakennuksen korjaustarpeesta ja se on tietysti tavoitekin - ohjata taloyhtiöt pitkäjänteiseen korjaussuunnitteluun, Kärkkäinen lisää.
Yhtiössä on aluksi mietittävä, kuka korjaussuunnitelman tekee: hyvä lähtökohta olisi alkuvaiheessa tehtävä asiantuntijaselvitys, esimerkiksi kuntoarvio. Korjausselvitys päivitetään vuosittain.
Remonteista tehdään päätökset erikseen ja niiden perusteella voidaan pohtia, ryhdytäänkö yhtiössä esimerkiksi ennakkosäästämiseen, koska neljän vuoden päästä on edessä putkistosaneeraus.
Uusi laki laittaa taloyhtiöiden tiedotuksen kuntoon
Uuden asunto-osakeyhtiölain parhaita puolia on myös se, että se patistaa taloyhtiöt entistä aktiivisempaan tiedottamiseen osakkaille ja asukkaille. Aivan uusi säännös on taloyhtiölle asetettu velvoite ilmoittaa kirjallisesti yhtiön osakkaille ja huoneiston haltijoille - myös vuokralaisille - kiinteistöön käyttöön liittyvistä kunnossapito- ja muutostöistä sekä uudistuksista.
Esimerkiksi kutsu yhtiökokoukseen on lähetettävä jatkossa entistä aikaisemmin, eli kaksi viikkoa ennen kokousta:
– Lainsäädännössä ei ole asetettu vähimmäismääräaikoja mutta siitä lähdetään, että käytetään hyvää viestintätapaa, Kärkkäinen täsmentää.
Myös vastuunjako taloyhtiön ja osakkaiden välillä on selkeytymässä. Pulmallisin rajapinta on tähän asti ollut - vessanpytyssä!
