Asunto-osakeyhtiölaki määrittää pelisäännöt taloyhtiössä. Vireillä olevan lakiuudistuksen myötä niihin on nyt tulossa monia merkittäviä muutoksia. Niistä tärkeimpiä ovat entistä pitkäjänteisempään toimintaan velvoittavat pykälät. Suomen Kiinteistöliiton lakimies Anu Kärkkäinen valottaa yksityiskohtia.
– Hallituksen laatima korjausselvitys esitetään varsinaisessa vuosittaisessa yhtiökokouksessa ja sen tulee ulottua viidelle vuodelle eteenpäin. Korjaukset ovat sellaisia, jotka vaikuttavat kiinteistön käyttöön tai osakkaiden vastikkeenmaksuvelvollisuuteen, Kärkkäinen kertoo
– Tämä lisää osakkaiden tietoutta yhtiön rakennuksen korjaustarpeesta ja se on tietysti tavoitekin - ohjata taloyhtiöt pitkäjänteiseen korjaussuunnitteluun, Kärkkäinen lisää.
Yhtiössä on aluksi mietittävä, kuka korjaussuunnitelman tekee: hyvä lähtökohta olisi alkuvaiheessa tehtävä asiantuntijaselvitys, esimerkiksi kuntoarvio. Korjausselvitys päivitetään vuosittain.
Remonteista tehdään päätökset erikseen ja niiden perusteella voidaan pohtia, ryhdytäänkö yhtiössä esimerkiksi ennakkosäästämiseen, koska neljän vuoden päästä on edessä putkistosaneeraus.
Uusi laki laittaa taloyhtiöiden tiedotuksen kuntoon
Uuden asunto-osakeyhtiölain parhaita puolia on myös se, että se patistaa taloyhtiöt entistä aktiivisempaan tiedottamiseen osakkaille ja asukkaille. Aivan uusi säännös on taloyhtiölle asetettu velvoite ilmoittaa kirjallisesti yhtiön osakkaille ja huoneiston haltijoille - myös vuokralaisille - kiinteistöön käyttöön liittyvistä kunnossapito- ja muutostöistä sekä uudistuksista.
Esimerkiksi kutsu yhtiökokoukseen on lähetettävä jatkossa entistä aikaisemmin, eli kaksi viikkoa ennen kokousta:
– Lainsäädännössä ei ole asetettu vähimmäismääräaikoja mutta siitä lähdetään, että käytetään hyvää viestintätapaa, Kärkkäinen täsmentää.
Myös vastuunjako taloyhtiön ja osakkaiden välillä on selkeytymässä. Pulmallisin rajapinta on tähän asti ollut - vessanpytyssä!
– WC-istuin on jatkossa kokonaisuudessaan osakkaan vastuulla - nykyisinhän posliiniosa kuuluu osakkaalle ja vedenkäyttölaitteet yhtiölle. Myös lavuaarit ja hanat tulevat kuulumaan osakkaalle. Toisaalta myös yhtiön vastuu lisääntyy siltä osin, että yhtiön asentamat tai hyväksymät perusjärjestelmät tulevat olemaan yhtiön vastuulla.
Myös osakkaiden muutostöiden osalta pelisäännöt ovat täsmentymässä, vaikka muutostyöoikeus pysyy sinänsä ennallaan.
– Maalaus- ja tapetointitöistä ei tarvitse ilmoittaa, mutta esimerkiksi muovimaton vaihtamisesta parkettiin tarvitsee, koska se voi vaikuttaa alakerran asukkaan asemaan esimerkiksi askelkopinan lisääntymisenä, Kärkkäinen kertoo.
Muutostyöilmoitus ja kunnossapitoilmoitus tulee tehdä yhtiölle kirjallisesti etukäteen. Niissä edellytetään riittäviä selvityksiä, joista yhtiö voi arvioida, mitä asunnossa ollaan tekemässä ja millä tavoin. Kaikki osakkaan remontista aiheutuvat valvonta- ja selvityskustannukset, kuuluivat selkeästi - ja nyt lain nojalla - osakkaalle.
Kattohuoneisto tulee asukkaalle kalliimmaksi
Ehkä eniten keskustelua on herättänyt hissien jälkiasentamisesta koituvien kustannusten jakaminen eri kerroksissa asuvien osakkaiden kesken: mitä ylempänä asuu, sitä enemmän maksaa.
– Tietyissä tilanteissa osakas voidaan vapauttaa kokonaan. Käytännössä sellaiset huoneistot, joilla on eri käyttötarkoitus - esimerkiksi liikehuoneisto kivijalassa - voidaan vapauttaa hissihankkeen kustannuksista, Kärkkäinen sanoo.
– Vapautus koskee myös sellaista tapausta, jossa on samassa yhtiössä rivitalo ja kerrostalo. Siinä hissistä maksavat vain kerrostalon asukkaat.
Hallitus on juuri antanut esityksensä uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi. Se tulee voimaan aikaisintaan ensi vuonna. Tietoa on jo hyvin tarjolla:
– Olemme aloittaneet helmikuun alussa laajan, valtakunnallisen kiertueen, jossa on 80 - 100 tilaisuutta, Kärkkäinen mainostaa.
–Päiväsaikaan käymme puhumassa isännöitsijöille ja ammattilaisille, iltatilaisuudet ovat lähinnä yhtiöiden hallitusten jäsenille.
Lisätietoja:
www.taloyhtio.net