Klovneriakurssilla opetellaan juhlimaan epäonnistumista. Miksi mokaaminen pelottaa niin kovasti? – Pelkäämme naurettavaksi joutumista. Naurunalaiseksi joutumista. Sitähän klovni ei pelkää, klovnin pitää uskaltaa olla naurunalainen ja naurettava, klovni Taina Mäki-Iso sanoo.
Juhlitaan mokaa! Näin kehottaa Taina Mäki-Ison klovneria-työpajan otsake. Miksi mokaa pitäisi juhlia?
– Vaikkapa siksi, että ilman sitä, että ottaa riskin epäonnistua ei voi luoda mitään uutta millään alalla. Sen me voimme oppia klovneriasta, se havainnollistaa sen, kuinka hölmöä on epäonnistumisen vältteleminen, itsekin klovnina esiintyvä Mäki-Iso kuvaa.
– Kun klovni ottaa riskin, useimmiten hän mokaa. Onneksi. Tapahtuu epäonnistuminen, ja se on klovnille aivan edellytys ja voimavara. Se on kuin trampoliini, josta hypätään eteenpäin. Sillä voi olla annettavaa muutenkin tässä suorituskeskeisessä maailmassa, ihan meille kaikille. Moka on tavallaan sisäänkirjoitettu klovneriaan. Klovni itse ajattelee, että hän on valtavan hieno artisti, mutta todellisuudessa hän ehkä on kävelevä katastrofi.
Mokaa juhlitaan klovneriakurssilla esimerkiksi aplodein. Kun moka tapahtuu, se otetaan suurennuslasin alle, sitä tutkitaan ja tarkastellaan. Kursseilla käy paljon teatterin, tanssin, musiikin ja sirkuksen ammattilaisia tai ammattiin opiskelevia.
– Mutta sitten on aivan yhtä paljon todella sekalaista ammattikuntaa. Kurssillani on ollut entisiä ammattijääkiekkoilijoita. On pappia, opettajaa, ihan tavallista duunaria, Mäki-Iso kuvailee.
– Monella saattaa olla kuva, että klovni on niin ihana ja se klovneria on varmaan tosi ihanaa. Onhan se ihanaa, mutta se on aika haastavaa myös. Kun siihen innostuu, se voi koukuttaa.
