Uskalla joutua naurunalaiseksi! Klovneriakurssilla juhlitaan mokaa

Juhlitaan mokaa! Näin kehottaa Taina Mäki-Ison klovneria-työpajan otsake. Miksi mokaa pitäisi juhlia?

– Vaikkapa siksi, että ilman sitä, että ottaa riskin epäonnistua ei voi luoda mitään uutta millään alalla. Sen me voimme oppia klovneriasta, se havainnollistaa sen, kuinka hölmöä on epäonnistumisen vältteleminen, itsekin klovnina esiintyvä Mäki-Iso kuvaa.

– Kun klovni ottaa riskin, useimmiten hän mokaa. Onneksi. Tapahtuu epäonnistuminen, ja se on klovnille aivan edellytys ja voimavara. Se on kuin trampoliini, josta hypätään eteenpäin. Sillä voi olla annettavaa muutenkin tässä suorituskeskeisessä maailmassa, ihan meille kaikille. Moka on tavallaan sisäänkirjoitettu klovneriaan. Klovni itse ajattelee, että hän on valtavan hieno artisti, mutta todellisuudessa hän ehkä on kävelevä katastrofi.

Mokaa juhlitaan klovneriakurssilla esimerkiksi aplodein. Kun moka tapahtuu, se otetaan suurennuslasin alle, sitä tutkitaan ja tarkastellaan. Kursseilla käy paljon teatterin, tanssin, musiikin ja sirkuksen ammattilaisia tai ammattiin opiskelevia.

– Mutta sitten on aivan yhtä paljon todella sekalaista ammattikuntaa. Kurssillani on ollut entisiä ammattijääkiekkoilijoita. On pappia, opettajaa, ihan tavallista duunaria, Mäki-Iso kuvailee.

– Monella saattaa olla kuva, että klovni on niin ihana ja se klovneria on varmaan tosi ihanaa. Onhan se ihanaa, mutta se on aika haastavaa myös. Kun siihen innostuu, se voi koukuttaa.

Klovnin pitää uskaltaa olla naurettava

Kun virhe tapahtuu, seuraa tunnemyräkkä: nolous, ahdistus, harmistus. Mäki-Iso ei osaa sanoa, miksi mokaaminen ahdistaa. Jokainen aikuinen tietää, ettei epäonnistumiseen kuole, ja siitä voi oppia. Järjen tasolla virhe ei ole ongelma – hätäännys tapahtuu tunnepuolella.

– En tiedä, olemmeko saaneet elämämme aikana niin paljon turpiimme mokista, että pelkäämme sitä naurettavaksi joutumista. Naurunalaiseksi joutumista. Sitähän klovni ei pelkää, klovnin pitää uskaltaa olla naurunalainen ja naurettava, Mäki-Iso sanoo.

Kaikkien aikuisten elämä ei ole arkista hammastenkiristelyä, mutta työelämää Mäki-Iso kuvaa "aika vakavaksi". Jos omaan elämäänsä haluaa klovnerian periaatteita, voi aloittaa hengittelemällä.

– Hengittää sisään, hengittää ulos ja päästää pienen puhalluksen. Jos siinä on ihminen lähellä, ottaa häneen uloshengityksellä kontaktin. Eikä välttämättä sano heti mitään. Klovni aina on suoraan välittömässä kontaktissa, Mäki-Iso kuvailee.

Älä arvota

Klovni on aktiivinen maailman tutkija. Ympäristöstä tulevia impulsseja ei saisi arvottaa paremmuusjärjestykseen.

– Esimerkiksi nyt, kun katson ulos, niin näen tuossa männyn ja itse asiassa nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan näen, että tuo yksi oksa on aika surkeassa kunnossa. En voi siitä iloita, mutta ainakin tein uuden havainnon, Mäki-Iso neuvoo.

– Jos kiinnostuu tai innostuu jostain, vaikka se olisi pieni, arkinen tai hullu asia, ei arvota sitä. Se on iso asia. Ajattelee että jos klovnikin on valmis kaikkeen, niin minäkin, Mäki-Iso kuvailee.

Esimerkkiä voi hakea lasten maailmasta; siitä, miten 3-5 -vuotias oppii ja kokee asioita ensimmäistä kertaa.

– Hän voi kiinnostua omasta varjostaankin. Näin netissä videon, jossa puolitoistavuotiaat lapset löytävät oman varjonsa. Jotkut innostuvat, jotkut vähän säikähtävät. Se on ihan puhdasta klovnikamaa.

Lue myös:

Lilli naamioituu punaiseen nenään ja lähtee sairaalaan − minkä ihmeen takia?

Muista nämä asiat, kun elämä lyö päähän

Video: Kehonhallintaa akrobatiatunnilla (Huomenta Suomi 24.3.2014)

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi