Useita ammattirikollisia lähtenyt Suomesta sotimaan adrenaliinin ja taistelukokemuksen perässä – näin Ville kertoo kokemuksistaan Ukrainan iskujen keskellä

Markkasen nimi on muutettu jutussa hänen turvallisuutensa takaamiseksi.

Oli sunnuntai 13. maaliskuuta, ja Venäjä oli laajentanut hyökkäystään Länsi-Ukrainaan. Iskun kohteena oli Javorivin sotilastukikohta Lvivin kaupungin lähellä.

Nato oli kouluttanut vuosien mittaan Javorivissa muun muassa rauhanturvaajia. Ukrainan laajamittaisen sodan alkamisen jälkeen tukikohdassa on kuitenkin koulutettu muun muassa kansainvälistä aluepuolustuslegioonaa, johon on liittynyt ulkomailta sotaan saapuneita.

Mediassa on Venäjän iskun yhteydessä puhuttu kymmenistä kuolleista ja yli sadasta loukkaantuneesta, mutta Markkasen käsityksen mukaan Ukraina antoi tuhoista julkisuuteen vähättelevän kuvan.

Markkasen tietojen mukaan iskussa ei menehtynyt suomalaisia, joskin hän luonnehtii koko tilannetta iskun aikana ja sen jälkeen kaoottiseksi. 

–  Meitä oli siellä kahdeksan suomalaista. Mutta eihän meille nyt kukaan kertonut, keitä oli menehtynyt. Iskun jälkeen sotilastukikohdassa olleet hajaantuivat eri paikkoihin.

Rikostaustalla Ukrainaan 

Markkasta ei hänen oman kertomansa mukaan kelpuutettu aikoinaan Suomessa varusmieheksi, koska hänet luokiteltiin ammattirikolliseksi. Useista lähteistä hankittujen tietojen perusteella hänellä ja hänen matkakumppanillaan on rikostaustan lisäksi vahvat kytkökset poliisin järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi luokittelemien jengien jäseniin.

Ukrainaan Markkanen lähti kertomansa mukaan päähänpistosta, Venäjän toiminnan takia ja adrenaliinin perässä. Takaisin Suomeen hän hankkiutui sen jälkeen, kun oli asunut muutamia päiviä metsässä makuupussissa tukikohtaan kohdistuneen iskun jälkeen.

Markkasen matkaan liittyviä tietoja on vahvistettu useista lähteistä, ja haastattelu järjestyi lopulta STT:n aloitteesta. STT:n käytössä on myös ollut Markkasen toimittamaa kuvamateriaalia.

Markkanen on myös taustaksi kertonut yksityiskohtaisia tietoja muun muassa legioonan rakenteesta, päivärytmistä, ruoka-annoksista ja turvallisuusjärjestelyistä.

Suomesta lähtenyt useita rikostaustaisia

Markkanen ei ole ainoa rikostaustainen henkilö, jota Ukrainan sota on kiinnostanut. Turun Sanomat kertoi aiemmin, kuinka moottoripyöräjengi Cannonballiin kuuluvat miehet matkustivat Ukrainaan aikeissa lähteä sotimaan.

Myös STT seurasi julkaisuja, joita muun muassa Cannonballin jäsenistä koostunut joukkio jakoi matkaltaan sosiaaliseen mediaan. Useista lähteistä saatujen tietojen mukaan miehet kuitenkin päättivät viime hetkillä Ukrainassa muuttaa suunnitelmaa, eivätkä he päätyneet sotavoimiin.

Mediassa on edellisten henkiöiden lisäksi esiintynyt ilmeisesti myös ainakin yksi rikostaustan omaava henkilö, jonka taustasta ei ole mediassa mainittu. Täysin selväksi on joka tapauksessa käynyt, että erilaisten väkivalta- ja ammattirikollisten piirissä on ollut kiinnostusta lähteä sotaan. 

KRP vaitonainen

STT kysyi keskusrikospoliisilta (KRP) myös heidän tilannekuvaansa siitä, kuinka mittava ilmiö rikollistaustaisten suomalaisten hakeutuminen sotaan on.

Virastosta ei kuulunut useisiin päiviin vastausta, minkä jälkeen rikosylikomisario Risto Lohi henkirikostutkintalinjalta kirjoitti STT:lle yhden virkkeen vastauksen. Esitettyihin kysymyksiin hän jätti vastaamatta.

–  Osana poliisin lakisääteisiä tehtäviä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa keskusrikospoliisi luonnollisesti seuraa jatkuvasti järjestäytyneen rikollisuuden tilannetta Suomessa ja siihen liittyviä muutoksia eri toimenpiteiden avulla.

KRP:n viestinnästä kerrottiin, että tämän enempää KRP:stä ei aiota asiasta lausua.

Äärioikeisto kiinnostunut

Rikostaustaisten henkilöiden lisäksi myös suomalaiset uusnatsit ovat olleet kiinnostuneita Venäjän ja Ukrainan välisestä sodasta, mistä Seura-lehti aiemmin kertoi. 

Suojelupoliisista vahvistetaan kiinnostus. Suposta ei kuitenkaan kerrota, onko sen käsityksen mukaan suomalaisia uusnatseja päätynyt varsinaisesti sotimaan. 

Erikoistutkija Petteri Lalu suojelupoliisista ei pidä missään tapauksessa hyvänä kehityksenä sitä, että ääriliikkeisiin kiinnittyneet henkilöt saisivat taistelukokemusta. Lalu myös arvioi, että väkivaltaisille järjestöille kokemuksen hankkiminen on selkeä syy lähteä paikalle.

–  Meidän näkemyksemme mukaan Suomen äärioikeistossa on keskitytty erityisesti rahalliseen ja materiaaliseen tukeen, jota kerätään Ukrainalle. Mutta sitten on myös kiinnostusta matkustaa sota-alueelle ja mahdollisesti osallistua taisteluihin, Lalu sanoo STT:lle.

Edes lähtijöiden kokonaismäärä Suomesta ei ole Lalun mukaan ollut erityisen suuri. Hänen mukaansa merkittävyys tulee kuitenkin henkilöiden palatessa kotiin.

Supossa odotetaan, että erityisesti jo valmiiksi radikalisoituneiden henkilöiden viholliskuva koventuu ja mustavalkoistuu entisestään. Myös sotaan päätyneiden impulssikontrolli voi heikentyä ja kyky käyttää väkivaltaa madaltua.

–  Toinen, mikä on riskinä, on verkostoituminen. Tällaisessa kansainvälisessä legioonassa on mahdollisesti muitakin tällaisia ääriliiketoimijoita, Lalu sanoo.