Virossa astuu tänään valtaan uusi hallitus, jota luotsaa pääministerinä reformipuolueen Kaja Kallas. Maan presidentti Kersti Kaljulaid nimittää Kallaksen hallituksen auringonnousun aikaan maan pääkaupungissa Tallinnassa, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR.
Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik arvioi STT:lle, että nimitysajankohdalla haetaan uuden alun symboliikkaa.
Hallituksen vaihdoksen saivat aikaan entiseen pääministeripuolueeseen Viron keskustapuolueeseen kohdistuneet korruptioepäilyt. Virossa syntyi hallituskriisi, kun pääministeri Jüri Ratas erosi korruptioskandaalin seurauksena. Kallas sai tehtäväkseen muodostaa uusi hallitus.
Suomessa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuvailee keskustapuolueen lähteneen hallitukseen aika rajusti poliisitutkintojen jälkeen. Hän kuitenkin kertoo Viron politiikassa olevan Suomeen verrattuna jokseenkin dramaattisempi kulttuuri.
– Siellä tehdään villejä käännöksiä, mihin Suomessa ei ehkä olla viime vuosikymmeninä mitenkään totuttu, Aaltola sanoo ja kertoo hallitusvaihdoksen osoittavan, että politiikka saattaa muuttua etelänaapurissa vauhdikkaammin kuin Suomessa.
Keskustapuolue näyttää kuitenkin Aaltolan mukaan luovan skandaalin jälkeen nahkaansa.
– Keskustalle tämä on uusiutumistilanne. Ollaan selkä seinää vasten. Hallitukseen tuotiin nyt paljon uusia nimiä, jatkaa Aaltola, joka toimii myös Tallinnan yliopistossa kansainvälisen politiikan professorina.
Pohjoismainen Viro nousee myrskyisen kauden jälkeen
Tuoreen hallituksen myötä Virossa haetaan poliittisesta keskustasta kahden suuren perinteisen puolueen voimin edistyneempää politiikkaa, ilman aiemmassa hallituksessa olleita uusnationalistisia voimia.
Kallas johti edellisissä vaaleissa reformipuolueen vaalivoittoon, mutta Aaltolan mukaan tämä tavallaan ohitettiin muodostamalla eräänlainen välistävetohallitus.
Edellisen hallituksen taivalta varjostivat useat skandaalit, ja keskustapuolueelle hallitusyhteistyö oli kahtia jaon sekä populististen teemojen kanssa tasapainottelua. Erityisenä ongelmana keskustapuolueen kannalta oli oikeistopopulistinen ja kansallismielinen Ekre-puolue.
Aaltolan mukaan Ekren nouseminen hallitukseen oli Virolle nuorena demokratiana melkoinen koulu. Tapahtumat aiheuttivat paljon jännitteitä, sillä Ekren linjaukset olivat erilaisia kuin mihin Virossa oli totuttu.
– Viron vallitseva politiikkalinja on hyvin liberaali, länsimyönteinen, mutta maassa on muitakin poliittisia voimia ja Viro on poliittisesti paljon ristiriitaisempi kuin tämä länsiliberaalisuuntaus näyttää sen olevan, Aaltola sanoo.
Liberaalimpien voimien palaaminen Viron politiikan keskiöön merkitsee Aaltolan mukaan myrskyisen kauden jälkeen edistysmielisempää politiikkaa.
Uusi hallitus näyttää hänen mukaansa sen, että liberaali, länsimyönteinen ja pohjoismaalainen Viro on edelleen olemassa.
Korruptioskandaalit ovat nakertaneet uskoa politiikkaan
Edellisen hallituksen jättämä hintalappu on kuitenkin ollut skandaalien vuoksi korkeahko. Viimeisimpänä otsikoihin nousivat ostoskeskukseen liittyneet korruptioepäilyt, jotka johtivat Rataksen eroon.
– Kyllähän se luottamus politiikkaan saattaa Virossa olla vähän kortilla, Aaltola sanoo.
Aaltolan mukaan reformipuolueella ja keskustapuolueella on kuitenkin vahva mandaatti. Kyseessä on perinteisesti maan isoimmat puolueet, jotka ovat kuitenkin olleet usein napit vastakkain, eli ne on nähty Virossa toistensa vaihtoehtoina.
Nähtäväksi jää, mitä puolueiden lähteminen tällaiseen isoon koalitioon tarkoittaa maan politiikalle. Usein venäjänkielisen väestönosan äänet saava Viron keskustapuolue menee hyvin "vironvirolaisen" puolueen kanssa hallitukseen.
– Selkeästi politiikka on nyt muuttumassa Virossa. Ehkä debattia eivät määrittele enää niin paljoa kielikysymykset ja vähemmistöjen oikeudet, Aaltola arvioi.
Skandaalit hiersivät myös Suomen ja Viron välejä
Skandaalit kiristivät ajoittain myös Suomen ja Viron välejä. Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Raikin mukaan yhden puolueen tarjoilemat loukkaukset eivät ole kuitenkaan kyenneet tiiviitä ja monipuolisia välejä rikkomaan. Uudet tuulet tuovat luultavasti kuitenkin helpotusta.
– Ekren poistuminen ja hallituksen kokoonpanon muuttuminen poistaa ikään kuin sen poliittisen ärsykkeen sieltä maiden välisistä suhteista, Raik summaa.
Edellisen hallituksen aikana Virossa oli vallalla kansalliskonservatiivinen ja Suomessa vasemmistovihreä hallitus. Vaikka valtaa pitävät poliittiset voimat eivät edelleenkään vastaa täysin toisiaan, on Raikin mukaan oikeistoliberaalin reformipuolueen johtaman hallituksen varmasti edellistä hallitusta helpompi löytää yhteistä säveltä suomalaiskollegoiden kanssa.
Raikin mukaan esimerkiksi Euroopan unioniin liittyvä keskustelu meni Virossa edellisen hallituksen aikana EU-skeptisempään suuntaan, vaikka EU-myönteinen pääministeripuolue ratkaisikin lopulta aina maan linjan.
– Nyt on selkeästi sellainen pääministeri, joka ensinnäkin tuntee EU-asiat erittäin hyvin ja on myönteisesti vaikuttamassa EU:n toimintaan, Raik sanoo.
Kallas on myös korostanut uuden hallituksen tuovan tapetille aiempaa enemmän vihreää agendaa. Raik arvioi, että ainakin vihreät arvot ja digitaalisuus voisivat olla osa-alueita, joissa Suomen ja Viron on luontevaa tehdä jatkossa yhteistyötä.
Suomen matkustusrajoituksille närkästystä ja ymmärrystä
Suomen ja Viron välisiin suhteiden ylle ovat tuoneet viime aikoina varjoja myös koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset. Virossa tautitilanne on selvästi pahempi kuin Suomessa, ja Suomi on kiristämässä keskiviikosta lähtien matkustusrajoituksia etelänaapurinsa osalta.
Viro on vedonnut Suomeen, että se keventäisi työvoimalle määrättyjä maahantulorajoituksia. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on kertonut ymmärtävänsä naapurimaan huolet ja näihin pyritään hänen mukaansa löytämään yhdessä ratkaisuja.
– Eihän tätä matkustamista ole tässä määrin rajoitettu Suomen ja Viron välillä sitten kylmän sodan ja neuvostoaikojen, kommentoi Aaltola ja painottaa Suomessa töissä olevien virolaisten tuovan Viron talouteen paljon rahaa.
Raikin mukaan Virossa on Suomen koronarajoituksista kahdenlaista näkemystä. Yhtäältä on niitä, jotka ovat hyvin närkästyneitä Suomen rajoituksista, mutta toisaalta on myös ymmärrystä sille, että maiden virustilanne on erilainen.
– Voidaan tavallaan ymmärtää se, että jokainen maa ajattelee omien kansalaistensa parasta ja tekee siltä pohjalta päätökset. Että siinä ei olla sinänsä Viroa vastaan, Raik sanoo.
– Kyllä se närkästystäkin aiheuttaa, mutta luulen, että se on sellainen asia, mistä päästään kuitenkin eteenpäin, Raik lisää ja painottaa kommunikaatiokanavien avoimena pitämistä ja yhteistyötä.
Europarlamentista puolueen ja lopulta maan johtoon
Viron ensimmäinen naispääministeri Kaja Kallas on ollut puolueensa puheenjohtajana vuodesta 2018, mitä ennen hän on istunut muun muassa Euroopan parlamentissa vuosina 2014–2018. Kallaksen kanssa samaan aikaan europarlamentaarikkona olleiden suomalaisten kommenttien perusteella Kallasta pidetään Aaltolan mukaan varsin kyvykkäänä.
– Hyvin diplomaattinen, älykkäänä ja hyvän politiikan tekijänä pidetty, Aaltola listaa ja muistuttaa Kallaksella olevan aiemman vaalivoiton perusteella myös kansan suosiota.
– Kyllä hänessä on hyvä potentiaali sangen hyväksi pääministeriksi. Hän ei ole kontroversiaali hahmo, vaan varsin pidetty ja arvostettu.
Kallaksen lisäksi hallitukseen tulee seitsemän ministeriä reformipuolueesta ja seitsemän keskustapuolueesta.
Reformipuolue saa muun muassa valtiovarainministerin, puolustusministerin, oikeusministerin sekä opetusministerin salkut. Keskustapuolue saa ensimmäistä kertaa ulkoministerin salkun, minkä lisäksi puolueelle menevät muun muassa sisäministerin sekä terveys- ja työministerin salkut.