Erzsebet Hrzova (1938–2014): "Painoin konepistoolin hänen vatsaansa vasten, ja hän suostui antamaan avaimet. Ei kauppiaalta taittunut hiuskarvaakaan päästä! Sain tästä hyvästä kuitenkin kuolemantuomion".
Sairaanhoitajana työskennellyt Hrzova taisteli kansannousun aikaan Vig-kadun aseellisissa joukoissa. Hänen luokseen tuli joukko ihmisiä, jotka halusivat ostaa elintarvikkeita. Kauppias ei kuitenkaan suostunut avaamaan liikettä. Jos kaupan ovet eivät aukenisi, ihmiset sanoivat murtautuvansa sisään.
Hrzova sanoi kauppiaalle antavansa tälle paperin, jossa sanottiin, että kauppias oli pakotettu avaamaan kaupan aseella uhaten. Rahaa kauppias ei ottanut vastaan. Myöhemmin kauppias oli todistajana oikeudenkäynnissä, jossa Hrzovaa syytettiin aseellisesta ryöstöstä ja murhan yrityksestä.
Kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Hänet vapautettiin 1970.
Bela Lucza (1936-):
"T62-tankki seisoi siinä. En ollut eläissäni nähnyt sellaista teräsjärkälettä! Laukaisimme tykin Jancsin kanssa. Jätän kunnian mieluummin hänelle, sillä hän pääsi hengestään".
Lucza taisteli Corvinin aukiolla. Venäläiset piirittivät Luczan 6. marraskuuta. Hänet pidätettiin ja häntä ammuttiin päähän. Ensimmäinen laukaus osui otsaan ja silmiin, toinen suupieleen. Kolmas laukaus irrotti lapaluusta palasen. Lucza sokeutui. Hän oli kuusi viikkoa sairaalassa ja välttyi syytteiltä.
Gyula Obersovszky (1927–2001):
"Hirsipuun alle päätyminen oli noina sikamaisina, sotkuisina ja vastenmielisinä aikoina maailman luonnollisin asia. Minnekäs muualle sitä olisi ihminen päätynyt?"
Obersovszky julkaisi kansannousun aikana Totuus-nimistä lehteä. Kansannousun päätyttyä hän piileskeli ja julkaisi omakustanteita. Hänet pidätettiin joulukuussa 1956 ja tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Hovioikeus muutti tuomion kuolemantuomioksi.
Obersovszky vietti 30 päivää kuolemansellissä ja kuunteli kiilojen lyömistä hirsipuuhun. Hänet armahdettiin ja tuomio alennettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Hän vapautui vuonna 1963.
2:13
