Ultima Thule lasit Tapio Wirkkala 1968

Tapio Wirkkala on yksi niistä taiteilijoista jotka ovat luoneet Finnish Design sanaparille sen kaiun mikä sillä on. Ultima Thule lasikokoelma syntyi vuonna 1968. Wirkkala sanoi siitä: "Olen ajanut takaa nyt valmistumassa olevissa esineissäni havaittavia ideoita jo vuosia. Aikaisemmin pyrin murtamaan lasin pinnan hiomalla, mutta nyt vasta olen mielestäni oikealla tiellä, kun saan haluamani vaikutelmat lasista esiin jo puhallusvaiheessa." (**)

UltimaThule puhallettiin käsin kaiverrettuihin muotteihin, jotka käsistään taitava Wirkkala oli itse tehnyt Sevettijärvellä asunnossaan, jossa hän vietti puolet vuodesta tiettömän taipaleen takana. Kun tätä lasistoa katsoo, voi miltei kuulla jääpuikkojen sulavan ja jäätyvän uudelleen. Onko toista esinettä tai asiaa, jossa jäinen tuntu olisi paremmin tuotu esiin? Ultima Thule on Iittalan eniten valmistettu lasisto, mikä saattaa 70-luvun tummia sävyjä kavahtavasta tuntua mahdottomalta, mutta ajatelkaa tätä sarjaa minimalistisessa ympäristössä. Sen viileä jäinen pinta ja pohjassa jääpuikonomaiset pisarat eivät monimuotoisuudestaan huolimatta täytä sanaa koristeellinen. Nimi tarkoittaa äärimmäistä pohjolaa, jonka viileydestä siis suunnittelijakin nautti suuren osan elämästään.


(**) Lainaus Kerttu Niilosen artikkelista Lapin innoittamaa Uusi Suomi 11.10.1968 joka löytyy Kaisa Koiviston kirjasta Kolme tarinaa lasista (Suomen lasimuseon tutkimusjulkaisu Lasitutkimuksia - Glass research XIII 2001)

Kuvauksen lasit: Iittala

(t.i.l.a. osa 20, 7.9.2003)

Lue myös:

    Uusimmat