Ulkomaalaistaustainen työnhakija voi joutua lähettämään hakemuksia moninkertaisesti suomalaista enemmän.
Ulkomaalaistaustainen nimi huonontaa edelleen työllistymismahdollisuuksia Suomessa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tutkimus.
Tutkimuksessa lähetettiin julkisiin työpaikkailmoituksiin 10 000 työhakemusta. Hakijat olivat kaikki yhtä päteviä ja taustaltaan suomalaisia, englantilaisia, venäläisiä, irakilaisia ja somalialaisia.
Hakemukset lähetettiin ravintolapalveluiden, kaupan, puhtaanapidon, hallinnon sekä asiakaspalvelun avoinna oleviin paikkoihin. Tutkimuksessa verrattiin viime vuotta vuoteen 2016.
Tutkimuksen mukaan Suomen työmarkkinat ovat muuttuneet jonkin verran vastaanottavammiksi vuodesta 2016. Suomalaistaustaisilla hakijoilla on kuitenkin edelleen selvästi etuoikeutettu asema työmarkkinoilla.
Tutkimuksen toteutti sosiologian dosentti Akhlaq Ahmad.
Työvoimaa jää hyödyntämättä
Tutkimus kertoo, että irakilais- ja somalialaistaustaisten täytyy yhä hakea suomalaisiin verrattuna yli kaksi kertaa useampaa työpaikkaa päästäkseen haastatteluun, vaikka heidän etninen syrjintänsä on vähentynyt vuodesta 2016.
Eniten syrjintää vuonna 2016 sekä viime vuonna kohtasivat somalialaistaustaiset hakijat.
Heidän piti lähettää vuonna 2016 hakemuksia noin nelinkertaisesti saadakseen yhtä monta kutsua työhaastatteluun kuin yhtä pätevä suomalaistaustainen hakija.
Viime vuonna hakemuksia joutui lähettämään 2,5 kertaa enemmän.
Venäläistaustaisten työnhakijoiden syrjintä taas oli kasvanut hieman vuodesta 2016. Englantilaistaustaisten työnhakijoiden tilanne ei ole muuttunut merkittävästi, tutkimus kertoo.
Ministeriön mukaan etniseen taustaan perustuva rekrytointisyrjintä on vähentynyt Suomessa, mutta potentiaalista työvoimaa jää edelleen hyödyntämättä ennakkoluulojen vuoksi.
Syrjinnän vähenemisen taustalla voivat tutkimuksen mukaan olla yritysten kehittyneet rekrytointikäytännöt, sopeutuminen etniseen monimuotoisuuteen työmarkkinoilla ja työnantajien suurempi tarve työvoimalle.