Venäjä kiistää osallisuutensa Itä-Ukrainan tragediaan, mutta omaisille oikeudenkäynti on silti tärkeä.
Kaukainen sota Ukrainassa päätti silmänräpäyksessä liki 300 ihmisen elämän, kun he pahaa aavistamatta lensivät maan itäosan yli heinäkuussa 2014. Malaysia Airlinesin lennon MH17 tuhoa ryhdytään maanantaina puimaan tuomioistuimessa Hollannissa, mistä suurin osa uhreista oli kotoisin.
Vähintäänkin kymmenistä epäilyistä on syytettynä tässä vaiheessa vasta neljä miestä, kolme venäläistä ja yksi ukrainalainen, eivätkä hekään aio saapua oikeuden eteen. Uhrien omaisille prosessi alkaminen on puutteineenkin tärkeä.
– Olen varma, että saamme vastauksia, joita emme ole saaneet viiteen ja puoleen vuoteen, sanoo omaisten yhdistystä johtava Piet Ploeg AFP:lle.
– On hemmetillinen häpeä, että neljä epäiltyä pitävät hauskaa ja juhlivat Venäjällä. Emme voi sille kuitenkaan mitään, hän jatkaa.
MH17-lennon 298 uhrista kaksi kolmasosaa oli hollantilaisia. Samira Calehr saattoi kohtalokkaalle lennolle Amsterdamista Kuala Lumpuriin kaksi poikaansa, joista nuorempi pelkäsi kovasti. Äiti vakuutti, ettei mitään pahaa tapahdu.
– Poika kysyi, lupaatko? Minä vastasin, että lupaan, että kaikki sujuu hyvin, Calehr muisteli CBS:n haastattelussa viimeistä hetkeään lastensa kanssa.
– Haluan tietää, kuka tappoi lapseni, hän kommentoi oikeudenkäyntiä.
Lue myös: Ukrainassa alas ammutusta malesialaiskoneesta luvassa tänään lisätietoa
Ohjuksen laukaisija ei vielä tiedoissa
Oikeudenkäynnissä syytetään venäläisiä Igor Girkiniä (Strelkov), Sergei Dubinskia ja Oleg Pulatovia sekä ukrainalaista Leonid Hartshenkoa. Kaikista on annettu kansainvälinen etsintäkuulutus. Heidän uskotaan oleskelevan Venäjällä.
Syytetyistä korkea-arvoisin on Girkin, entinen Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n eversti ja Itä-Ukrainan niin kutsutun Donetskin kansantasavallan puolustusministeri. Myös Dubinski ja Pulatov ovat entisiä venäläissotilaita, jotka sittemmin toimivat Itä-Ukrainan kapinallisten tiedusteluorganisaatiossa.
Oikeudenkäynnissä kuullaan lisää yksityiskohtia syytteistä nelikkoa vastaan. Hollannin johtaman kansainvälisen rikostutkinnan tutkijat ovat kuitenkin antaneet ymmärtää, ettei heistä ketään epäillä Buk-ohjuksen varsinaiseksi laukaisijaksi.
JIT:n mukaan Boeing 777 -kone pudotettiin Itä-Ukrainan kapinallisten alueelta laukaistulla Buk-ilmatorjuntaohjuksella. JIT:n mukaan ohjuslavetti kuului Kurskissa sijaitsevalle Venäjän asevoimien 53. ilmatorjuntaohjusprikaatille.
Venäjä on kiistänyt osallisuutensa eikä ole myötävaikuttanut puolueellisena pitämiinsä tutkimuksiin.
Suomi avusti Buk-tiedoillaan tutkimuksissa
MH17-tutkimukset koskettivat aikanaan myös Suomea, jolla oli aiemmin käytössä samanlaisia Buk-ohjuksia. Suomessa muun muassa tehtiin ohjuksen koeräjäytys 2015. Salaisena pidettäväksi sovitusta avusta sukeutui kohu seuraavana vuonna, kun tieto vuoti julkisuuteen Hollannissa.
Hollannin rikostutkinnalla on pitkä, noin sadan henkilön lista muista epäillyistä, ja JIT:n aikomuksena nostaa lisää syytteitä, kunhan todisteita saadaan kokoon. Nähtäväksi jää, kuinka lähelle Venäjän johtoa tutkijoiden selvitykset johtavat.
Oikeudenkäynnissä on tarkoitus kuulla myös useita todistajia. CBS:n haastatteleman pääsyyttäjä Fred Westerbeken mukaan heidän joukossaan on myös henkilö, joka näki omin silmin ohjuksen laukaisun Itä-Ukrainassa.
MH17-oikeudenkäynnin kestosta ei Haagin käräjäoikeuden mukaan voi sanoa vielä mitään varmaa ennen alustavan vaiheen päättymistä maaliskuussa. Tuomioistuin on varannut tiloja Schipholin lentokentän lähellä sijaitsevasta oikeusrakennuksesta aina ensi vuodelle saakka.