Näin sotilasprofessori uskoo Ukrainan jatkavan vastahyökkäystä: "Ukrainalainen sotataito jyllää"

Viikonlopun aikana saatu tieto on kuitenkin lähteestä riippuen ollut ristiriitaista. Sotilasprofessori Janne Mäkitalo Maanpuolutuskorkeakoulusta käy läpi, mitä tilanteesta tiedetään ja mitä tapahtuu seuraavaksi.

Lue myös: Venäjän joukot kostavat Ukrainan menestyksen siviileille – liekkejä, ryöstelyä ja pimeyttä

Onnistunut harhautus johti läpimurtoon

Ukrainan erikoisjoukkojen onnistuneen disinformaatiokampanjan jälkeen Ukrainan joukot toteuttivat vastahyökkäyksen Harkovan eteläpuolella.

Ukraina sai luotua alueellisen miesylivoiman, koska joukkoja siirrettiin maan eteläosista koilliseen.

– Useita kymmeniä sotilaita otettiin sotavangiksi, mukaan lukien everstiluutnanttina esiintynyt, todennäköisesti jopa kenraalitason upseerikuntaan kuuluva henkilö, Mäkitalo sanoo.

Mottiin jääneet venäläisjoukot joutuivat perääntymään Izjumin alueelta. Lopputuloksena vain Oskil-joen alueen itäpuolella on alueita Venäjän hallussa. Alun perin vallatusta Harkovan alueesta enää kolmasosa on Venäjän hallussa.

Ukrainalaiset ovat haasteen edessä

Oskil-joen alue on strategisesti tärkeä sekä Ukrainalle että Venäjälle. Mäkitalon mukaan alue on myös vertauskuvallisesti tärkeä.

– Tällä hetkellä ukrainalainen sotataito on se joka jyllää. On ollut mielenkiintoista katsoa, miten Ukraina onnistui salaamaan toimenpiteensä, vetämään venäläisiä höplästä ja alivoimaisen taktiikan mukaisesti yllättämään. Tämän takia venäläiset joukot ovat siinä tilanteessa, missä ovat.

Nyt Ukrainalla on kuitenkin haasteita edessä. Mäkitalo arvion mukaan joukkoja voitaisiin suunnata etenemään Oskil-joen tai Izjumin eteläpuolella sijaitsevien kapeiden oja-alueiden kautta ja suuntaamaan joukot vesistön itäpuolelle.

Tähän liittyy kuitenkin suuri riski.

– Etelässä Donetskin ja Luhanskin venäläisjoukot voivat iskeä selustaan ja samoin sivustaan. Se on aika iso operatiivinen haaste.

Mäkitalo uskoo, että Ukrainan joukkojen operaation tämä vaihe päättyy siihen, että joukot ryhmittyvät Oskil-joen tasalle ja pitävät asemansa.

Lue lisää: Valtion kontrolloima mielikuva Venäjän sotamenestyksestä rakoilee: "Virallista linjaa on kyseenalaistettu"

Syyssateet rytmittävät sodan jatkoa

Izjum on rautateiden solmukohta ja sen menettäminen vaikuttaa Venäjän mahdollisuuksiin huoltaa joukkojaan merkittävästi.

Ukraina on vaikeuttanut venäläisjoukkojen huoltoa myös etelässä tuhoamalla siltoja. Mäkitalon mukaan oletus oli, että Ukraina käynnistäisi seuraavaksi yleishyökkäyksen Hersonin suunnalla. Toistaiseksi menestystä etelärintamalla on ollut vain osittain.

– Jää nähtäväksi onko seuraava operaatio sillä suunnalla.

Mäkitalo uskoo, että lähiviikkoina Ukraina yrittää varmistaa pohjoisilla alueilla saavutetut asemat.

– Ellei Venäjän asevoimien selkäranka kokonaan murru ja tapahdu paniikinomaisia vetäytymisiä. Niistä ovat jotkut tiedotusvälineet kertoneet, mutta ainakaan uutismateriaalissa ei nähdä tällaista katastrofaalista, paniikinomaista karkuun juoksemista.

Tulevina viikkoina selviää, milloin syyssateet alkavat. Syyssateet rajoittavat panssaroitujen ajoneuvojen käyttöä sodan molemmilla osapuolilla.

– Vasta kun routaa alkaa muodostumaan pohjoisilla alueilla, Venäjä voi yrittää jonkinlaisia vastahyökkäyksiä. Jotain merkittävää pitää tapahtua, että Venäjä kykenisi saamaan jotain isompaa aikaan. Venäjä on koko ajan menettänyt asemiaan.