Työtön kieltäytyy töistä entistä useammin – missä vika?

Vuonna 2013 ministeriö kirjasi 4027 tapausta, joissa työtön oli kieltäytynyt hänelle tarjotusta yli kaksi viikkoa kestäneestä työstä. Tänä vuonna jo syyskuun loppuun mennessä tapauksia oli kirjattu lähes 12 500.

Ministeriössä ei ole tutkittua ja analysoitua tietoa, miksi kieltäytymisten määrä on kasvanut näin jyrkästi, mutta jotakin voidaan sanoa.

– Yksi syy on se, että Kataisen hallitus päätti lisätä työpaikkojen tarjoamista työnhakijoille, sanoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Hänen mukaansa on selvää, että kun paikkaa tarjotaan entistä useammalle hakijalle, niin kaikki tarjoukset eivät voi osua.

– Lisäksi olemme tehostaneet verkkopalvelujen kautta työtarjousten seurantaa, sanoo Räisänen.

"Ilman pätevää syytä"

Sanktio moitittavasta työvoimapoliittisesta menettelystä on etuuden menettäminen. Työttömyysetuuden menettäminen on määräaikainen ja sen kesto vaihtelee 15 päivästä 90 päivään.

Moitittava työvoimapoliittinen menettely tarkoittaa työstä irtisanoutumista, työstä kieltäytymistä, työllistymissuunnitelman laatimistapaamisesta poisjättäytymistä, työvoimakoulutuksesta kieltäytymistä tai eroamista. Näihin kaikkiin liittyy ehto "ilman pätevää syytä".

Vaikka eniten on kasvanut työstä kieltäytyminen, niin silti tavallisin syy sanktioon on työstä eroaminen ilman pätevää syytä. Näitä tapauksia oli 23 604 vuonna 2013 ja 25 774 viime vuonna. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä työstä ilman pätevää syytä erottiin 20 110 kertaa. Tämäkin työvoimapoliittisesti moitittava teko on yleistynyt viime vuosina, muttei lainkaan niin jyrkästi kuin työstä kieltäytyminen.

Työttömien Valtakunnallisessa Yhteistoimintajärjestössä (TVY) lukuja pidetään huolestuttavina.

– Kun samaa työpaikkaa tarjotaan entistä useammalle ja vain yksi voi sen saada, on selvää, että tämä turhauttaa työnhakijaa ja on omiaan vähentämään motivaatiota työn etsimiseen, sanoo puheenjohtaja Jukka Haapakoski TVY:stä.

– Ja kuitenkin työnantajat etsivät nimenomaan motivoituneita työntekijöitä, huomauttaa Haapakoski.

Järjestön Tvytter-nimisessä lehdessä nimettömänä pysyttelevä TE-toimiston työntekijä pahoittelee samaa asiaa. 

– On kyseenalaista, haluaako työnantaja palkata työntekijän, jonka motivaationa työpaikan hakemisessa on "työkkäri käski hakemaan", kirjoittaa nimimerkki "TE-toimiston virkailija".

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuspäällikkö ei näe sanktioiden määrää pelkästään huonona asiana. Hänen mukaansa se on merkki työvoimapolitiikan tehokkaasta toimeenpanosta.

– Jos sitä ei toimeenpantaisi niin tehokkaasti, että tulee sanktioita, niin mitähän ne meidän työttömyysturvakustannukset silloin olisivat. Tänä vuonna ne muutenkin ylittävät kuuden miljardin rajan, pohtii tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.