Helsingin Lastenklinikalla potilaat eivät aina pääse tehohoitoon tarpeeksi ajoissa, vaikka sitä tarvitsisivat, kertovat klinikan työntekijät STT:lle.
Henkilökunnan mukaan tehohoitoa tarvitsevia lapsia on laitettu muille osastoille, koska teho-osasto on ollut ruuhkautunut. Muun muassa tällaisista ongelmista STT:lle kertoo neljä lähdettä.
Ongelmien taustalla on haastateltavien mukaan henkilöstöpula ja erityisesti kokeneiden hoitajien puute. Asiasta on järjestetty klinikalla useita kriisikokouksia, lähteet kertovat. Resurssipulasta kertoo STT:lle seitsemän lähdettä.
– On käynyt niin, että potilas menee siellä (ei-teho-osastolla) huomattavan paljon huonompaan kuntoon ja sitten viedään todella hätäisesti teholle muutaman tunnin päästä, yksi lähde kertoo.
Toinen lähde sanoo, että lääkäri on voinut todeta tehohoidon olevan tarpeen, mutta lapsi on silti jäänyt toiselle osastolle.
– Teho-osastolle pääsee turhan myöhään, jolloin lapsi on jo todella huonossa kunnossa. Siihen, että teho ei vedä, vastaukseksi sanotaan usein resurssipula. Sitten lääkehoito viivästyy ja lapsi menee kipeämpään kuntoon. Tällaista on kuukausittain, lähde sanoo.
Kolmas haastateltava kertoo todistaneensa tilanteita, joissa lääkärit ovat kuvatun kaltaisissa tilanteissa vakuuttaneet vanhemmille lapsen pärjäävän muualla kuin teho-osastolla.
Toimialajohtaja Jari Petäjä sanoo, ettei hänen korviinsa ole kantautunut yksittäisten potilaiden tehohoitoon liittyviä ongelmia, jotka johtuisivat hoitajien puutteesta. Johtava ylihoitaja Inger Mäenpää sanoo, ettei ole kuullut, ettei hoitoa olisi hoitajien puutteen takia voitu järjestää.
STT ei kerro haastateltujen työntekijöiden nimiä, sillä se voisi aiheuttaa heille ongelmia työelämässä. He ovat kertoneet ongelmista toisistaan riippumatta. Kaksi työntekijää kieltäytyi haastattelusta seurausten pelossa.
"Jos tehohoitoa tarvitaan, tehohoito kyllä järjestetään"
Toimialajohtaja Petäjän mukaan teho-osaston täyttyminen on tavallista.
– Se, että teho-osastolle tarjotaan enemmän potilaita kuin mitä pystytään ottamaan, on kaikkien sairaaloiden arkea.
Petäjä lisää, että tehohoidon tarpeesta voi olla eri työntekijöillä eri näkemyksiä.
– Vuodeosastolla voidaan olla sitä mieltä, että olisi parempi, että potilas olisi teho-osastolla. Kun arvioidaan, onko kyse oikeasti niin kriittisestä tilanteesta, päädytään usein jatkamaan hoitoa tavallisella osastolla.
Tehohoidon tarpeen arvioi lääkäri, hän lisää.
Johtava ylihoitaja Mäenpää ei usko, että Lastenklinikalla tehohoitoa tarvitseva potilas olisi jäänyt ilman sitä.
– Sanoisin, että jos tehohoitoa tarvitaan, tehohoito kyllä järjestetään.
Jos kuitenkin teho-osasto on ollut täynnä, lapsi voidaan Mäenpään mukaan siirtää esimerkiksi toiselle osastolle tehovalvontaan.
Yksi STT:lle puhunut työntekijä sanoo, että myös tehovalvonnan järjestäminen toisella osastolla on usein aliresursoitua.
– Henkilökunta on esimerkiksi laskettu neljälle valvontapotilaalle ja 15 vuodepotilaalle. Useasti osastolla on jopa 10 valvontapotilasta, mutta resurssimäärä pysyy samana.
Lapset saattaneet olla vielä iltapäivällä ilman aamupalaa
Henkilöstöpulasta on STT:n tietojen mukaan kärsitty teho-osaston lisäksi ainakin osalla klinikan muista osastoista. Työntekijät kertovat tilanteista, joissa potilaiden turvallisuus on ollut vaakalaudalla.
Pulaa on henkilökunnan mukaan paitsi käsipareista myös osaamisesta.
– Uusi henkilökunta joutuu liian pian liian vastuullisiin tehtäviin, sillä kokenutta väkeä ei ole saatavilla, yksi työntekijöistä sanoo.
Kun osaamistaso ei ole riittävä, kokeneet työntekijät joutuvat lähteiden mukaan kantamaan ylimääräistä vastuuta.
– Hengitysvaikeuksien takia klinikalla oleva pieni potilas on mennyt huonompaan kuntoon, kun hoitaja ei ole pystynyt arvioimaan, kuinka tiuhaan pitää antaa lääkettä. Kokenut hoitaja on mennyt huoneeseen ja nähnyt heti silmällä, että lapsi on todella huonossa kunnossa, yksi lähteistä kertoo.
Lähde sanoo, että joskus potilas on joutunut tehohoitoon ja ylimääräiseen lääkehoitoon, jotka olisi voitu välttää, jos lasta olisi alun perin hoidettu oikein. Tällaisia tilanteita on ollut lyhyellä aikavälillä useita, työntekijä sanoo.
Henkilökunnan mukaan lapsille on myös jäänyt antamatta lääkkeitä.
– Nestehoidossa pitää jatkuvasti laskea nesteen määrää, että tiedetään, kuinka paljon niitä on mennyt. Joskus sitä ei ehdi tekemään, ja nesteitä menee liikaa tai liian vähän. Lääkkeet eivät mene tai ne menevät väärään aikaan, yksi työntekijä sanoo.
Ongelmia on ollut hoidon lisäksi myös ruoan kanssa.
– Vanhemmat ovat ilmoittaneet, että kenellekään ei ole vielä iltapäivällä tarjottu edes aamupalaa.
Työntekijät: Johdolla aivan eri käsitys riittävästä hoitajamäärästä
Hoitohenkilökuntaa on haastateltujen mukaan eronnut liian vähäisen henkilöstömäärän ja liiallisen venymisen vuoksi. STT:lle puhuneet kertovat henkilöstön kuormittumisesta ja kohtuuttomalta tuntuvasta vastuusta.
– Aina joutuu miettimään potilasturvallisuusriskiä ja kenelle se jää, kun eivät lääkärit ole läheskään koko ajan osastolla. Vastuu hoitajilla on kova.
– Olen miettinyt itse, kuinka kauan kestän työntekijänä.
Haastateltavat sanovat, että klinikan johdolla ja henkilöstöllä on aivan eri käsitys siitä, millainen hoitajamäärän pitäisi olla. Osa kertoo, että henkilökunnan riittämättömyydestä on viety viestiä ylemmälle tasolle. Resurssipulasta järjestetyt kriisikokoukset eivät ole tuottaneet tulosta, lähteet sanovat.
– Tuntuma on, että asiasta halutaan puhua, mutta ratkaisuja ei haluta tehdä, sanoo yksi.
– Porukka itkee (kokouksissa), mikään ei muutu, kertoo toinen.
Toimialajohtaja Petäjä ja johtava ylihoitaja Mäenpää sanovat, että henkilöstön huoli liiallisesta työmäärästä ja henkilöstön riittämättömyydestä on kuultu.
– Kokemus siitä, että henkilökuntaa olisi liian vähän, on toki tiedossamme, tarkoittaa paitsi minua myös kaikkia johtoon kuuluvia henkilöitä, Petäjä sanoo.
Mäenpää kertoo olleensa mukana kokouksissa, joissa asiasta on puhuttu.
– On tullut viestiä, että tietyissä yksiköissä on ollut kuormittavuuden tunnetta. Näissä tilanteissa kokoonnumme keskustelemaan, mikä on se tunne ja mistä se johtuu ja mitä asialle voimme tehdä, Mäenpää sanoo.
Henkilökunnan huolesta huolimatta Petäjä ja Mäenpää katsovat, että henkilöstömäärä on riittävä.
– Henkilökuntamiehitys on laskettu 100 prosentin kuormitukselle, todellisuudessa sellaista ei ole juuri koskaan, Mäenpää sanoo.
– Hoitohenkilöstön määrä on tunnuslukujen ja potilasmäärien perusteella kokonaisuutena riittävä, Petäjä sanoo.