Työnantajien hulluimpiinkin kysymyksiin vastataan kiltisti

Pitkään työelämän rekrytoinnissa työskennellyt psykologi, Mercuri Urval -rekrytointiyhtiön konsultti Juha-Pekka Airo kertoo, että laki yksityisyyden suojasta työelämässä ottaa kantaa testimenettelyihin ja pitää testejä kurissa.

Silti päivän kestävän hiillostuksen aikana voi testattavan mieleen nousta montakin kysymystä ja ihmetyksen aihetta.

- Ulkomaiset kollegani kertovat siitä, miten esimerkiksi Italiassa tai Ranskassa työnhakijat kyseenalaistavat koko testiprosessia. Italiassa he saattavat kysyä konsultilta, että "Mamma mia, olipa kokemattoman oloinen pomo, kannattaako minun mennä tuohon firmaan ollenkaan?".

- Suomessa sanotaan, että "Niin, joo, ihan mukavan tuntuinen", vaikka saattaisi olla kritisoitavaakin testistä tai työpaikasta, sanoo Airo.

Mercuri Urval käyttää rekrytointitilanteessa rasti ruutuun -menetelmiä, eli testattava vastaa "työskentelen systemaattisesti" -kaltaisiin väittämiin.

- Lomakkeilla tehtävät suorat persoonallisuustestit tuntuvat toimivan ja niistä on paljon luotettavuustutkimuksia. Lisäksi ne tuntuvat vastaajistakin mukavammilta, koska niistä käy ilmi mitä ajetaan takaa, sanoo Airo

- Musteläiskätestit puolestaan tuntuvat testattavista mystisiltä ja ovat mielestäni arveluttavia työ- ja opiskeluelämässä. Mielenterveystyössä ne puoltavat varmasti paikkaansa, sanoo Airo.

Haastattelu aina tärkeämpi kuin testit

Turun Sanomat kertoo, että Suomessa käytetään harvinaisen paljon kiistanalaisia persoonallisuustestejä. Tuoreen tutkimuksen mukaan joka vuosi ainakin 250 000 suomalaista testataan erilaisissa psykologisissa testeissä.

Psykologien käytössä on Suomessa kolmisensataa erilaista testiä. Yksi suosituimmista on niin sanottu Warteggin piirrostesti, jonka luotettavuus on niin kiistanalainen, että sitä ei muissa maissa käytetä juuri ollenkaan.

Johtava suunnittelija Erkki Härkönen Turun yliopiston rekrytointipalveluista sanoo, että haastattelu on aina tärkeämpi kuin testit.

- Testejä tehdään silloin, kun halutaan vielä varmentaa haastattelun lisäksi henkilön ominaisuuksia. Haastattelu on aina sosiaalinen tapahtuma, jossa kemiat kohtaavat tai eivät kohtaa. Jos testit tukevat haastattelussa saatua tulosta, ollaan varmemmalla pohjalla.

- Laki yksityisyydensuojasta sanoo, että testien tulisi antaa virheetön kuva hakijan persoonallisuudesta. Mutta kuinka monella on edes itsestään virheetöntä kuvaa. En usko, että sellaista testiä on edes keksitty, nauraa Härkönen.

Hän sanoo, että persoonallisuustestien käytössä on hyvät ja huonot puolensa.

- Tieteellistä pohjaa toki on näissä perinteisissä testeissä, joita Suomessakin on käytetty vuosikymmeniä.

- Toisaalta jos alunperin skitsofreniaa kartoittavaa persoonallisuustestiä käytetään testausmenetelmänä työ- tai opiskelumaailmassa, ollaan hakoteillä, summaa Erkki Härkönen Turun yliopiston rekrytointipalveluista.

Työnhakija ei ole hyönteinen

Työhönvalitsijan haasteena on saada testattava rentoutumaan, jotta "todellinen minä" tulisi esiin.

- Me tarjoamme kahvia ja välipalaa ja yritämme luoda rennon ilmapiirin, jotta turha jäykkyys karisisi, sanoo rekrytointipalvelu Mercuri Urvalilla työskentelevä psykologi Juha-Pekka Airo.

- Testattava ei ole vain objekti, jota mikroskoopissa tarkastellaan, vaan asioista keskustellaan yhdessä, sanoo 20 vuotta rekrytoinnin parissa työskennellyt Airo.

- Haastattelu ja testaus kestävät yleensä yhden päivän. Sen jälkeen käymme yhdessä läpi tuloksia ja jos testattava on itse sitä mieltä, että joku väittämä hänen persoonallisuudestaan ei pidä paikkaansa, mietimme, mistä virhe saattaa johtua.

- Ihminen luulee esimerkiksi olevansa rauhallisempi kuin onkaan eikä tunnista itseään impulsiiviseksi, vaikka testi niin näyttäisikin.

- Arviointiprosessissa voi myös olla virhe, koska testausmenetelmät eivät ole täydellisiä, sanoo Airo.

Lue myös: