Tutkimusprofessori arvioi korvavaloa: Tehokas apu kaamosoireisiin vai huuhaata?

Oulun yliopiston korvavalohoitotutkimus toteutettiin 13 kaamosmasennuspotilaan pilottitutkimuksena. Potilaat käyttivät korvavaloa päivittäin 8–12 minuuttia ja 12 osallistujaa koki oireiden häviävän täydellisesti. Tutkimuksen luotettavuutta voi kuitenkin kritisoida, sillä tutkimuksessa ei käytetty vertailuryhmää. Lisäksi tutkimuksen ajankohta oli alkuvuodesta, tammi–maaliskuussa 2009, jolloin kaamosmasennuksen oireet alkavat yleensä luonnollisestikin lievittyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen selittää, että tutkimus oli asetelmaltaan avoin, eli siinä ei käytetty lainkaan kontrolliryhmää, jolloin hoitotuloksia ei voitu verrata. Lumevaikutuksen määrää ei tällöin pystytä arvioimaan. Lisäksi hoitoryhmä oli pieni eikä sen valikoitumista tutkimukseen analysoitu.

Partonen huomauttaa, että aiheesta kaivataan lisätutkimusta.

– Korvavalohoidon tehoa on tällä hetkellä mahdoton arvioida, sillä siitä on julkaistu vain yksi hoitotutkimus, joka oli avoin ja kontrolloimaton. Ei siis ole kiinnekohtaa, johon verrata annettua hoitoa. Tilanne on pysynyt samana jo pari vuotta, eikä uutta hoitotutkimusta ole julkaistu. Hoito voi olla tehotonta tai tehokasta.

Uusi tutkimus kyseenalaistaa korvavalon tehon

Uusi sveitsiläisyliopiston teettämä tutkimus osoittaa, että korvavalo ei vaikuta ihmisen melatoniinitasoihin. Se ei tutkimuksen mukaan myöskään aiheuta muutoksia vireystasossa eikä tiedollisia toimintoja vaativassa suorituskyvyssä. Kirkasvalokuulokkeita valmistavan Valkee Oy:n toimitusjohtaja Pekka Somerto kommentoi blogissa, että korvavalon vaikutus ei perustu melatoniinitason muutokseen.

Partonen sanoo, että sveitsiläistutkimus oli kontrolloitu tutkimus, joka toi kiinnostavaa uutta tietoa korvavalosta.

– Se oli hyvin tehty, kontrolloitu tutkimus, joka pyrki selvittämään, mitä välittömiä vaikutuksia korvavalolla on. Korvakäytävään annetun valon vaikutuksia verrattiin silmän kautta tulevan valon vaikutuksiin. Lisäksi tutkimuksessa oli vertailuryhmä, joka sai lumekorvavaloaltistuksen. Korvavalo ja lumekorvavalo tuottivat samanlaiset tulokset. Tutkimuksia tarvitaan kuitenkin paljon lisää, ennen kuin osataan sanoa, miten tehokasta tai tehotonta korvavalohoito on.

Partonen toivoo, että korvavaloa tutkittaisiin lisää, ja että tutkimukset myös julkaistaan.

– Tarvitaan enemmän hoitotutkimuksia. Myös perustutkimusta, joka selvittäisi, mihin korvakäytävään annettavan valon vaikutukset mahdollisesti perustuvat, ja mikä sen mahdollinen mekanismi on, tarvitaan. Mikään tutkimus ei ole toistaiseksi todistanut korvavalohoidon mekanismia.

Valkeelta uusi tutkimus korvavalon hyödyistä ahdistuksen hoidossa

Valkee Oy julkaisi marraskuussa tiedotteen uudesta kontrolloidusta tutkimuksesta, joka antaa positiivista näyttöä korvavalon hyödyistä. Kaksoissokkotutkimukseen osallistui 28 henkilöä, joilla oli keskitasoisia ahdistusoireita. Kontrolliryhmä sai lumekorvavaloa. Kirkaskorvavaloa saaneen ryhmän ahdistusoireet vähenivät huomattavasti enemmän kuin kontrolliryhmän.

Tutkimus toteutettiin kevät- ja kesäkuukausien aikana. Valkeen tieteellinen neuvonantaja, lääketieteen tohtori Timo Takala kommentoi tutkimusta Valkeen tiedotteessa:

– On erittäin luontevaa tutkia kirkasvalon vaikutuksia myös yleisempiin ahdistusoireisiin eikä pelkästään kaamosmasennukseen. Uusi tutkimus osoittaa, että kirkasvalo lieventää mielialaan liittyviä oireita myös muulloin kuin talvella.

Muokattu 22.11.2013. Lisätty osuus Valkeen julkaisemasta tutkimustiedotteesta.

Maaret Tiensuu, maaret.tiensuu(at)mtv.fi