Korvavalohoidosta on julkaistu toistaiseksi vain kaksi tutkimusta. Ensimmäinen, korvavalon hyötyjä osoittanut, mutta laajasti kritisoitu tutkimus tehtiin Oulun yliopistossa. Nyt Sveitsissä on tehty tutkimus, jonka mukaan lumekorvavalo on yhtä tehokas kuin korvavalo – mitä sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen?
Oulun yliopiston korvavalohoitotutkimus toteutettiin 13 kaamosmasennuspotilaan pilottitutkimuksena. Potilaat käyttivät korvavaloa päivittäin 8–12 minuuttia ja 12 osallistujaa koki oireiden häviävän täydellisesti. Tutkimuksen luotettavuutta voi kuitenkin kritisoida, sillä tutkimuksessa ei käytetty vertailuryhmää. Lisäksi tutkimuksen ajankohta oli alkuvuodesta, tammi–maaliskuussa 2009, jolloin kaamosmasennuksen oireet alkavat yleensä luonnollisestikin lievittyä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen selittää, että tutkimus oli asetelmaltaan avoin, eli siinä ei käytetty lainkaan kontrolliryhmää, jolloin hoitotuloksia ei voitu verrata. Lumevaikutuksen määrää ei tällöin pystytä arvioimaan. Lisäksi hoitoryhmä oli pieni eikä sen valikoitumista tutkimukseen analysoitu.
Partonen huomauttaa, että aiheesta kaivataan lisätutkimusta.
– Korvavalohoidon tehoa on tällä hetkellä mahdoton arvioida, sillä siitä on julkaistu vain yksi hoitotutkimus, joka oli avoin ja kontrolloimaton. Ei siis ole kiinnekohtaa, johon verrata annettua hoitoa. Tilanne on pysynyt samana jo pari vuotta, eikä uutta hoitotutkimusta ole julkaistu. Hoito voi olla tehotonta tai tehokasta.
Uusi tutkimus kyseenalaistaa korvavalon tehon
Uusi sveitsiläisyliopiston teettämä tutkimus osoittaa, että korvavalo ei vaikuta ihmisen melatoniinitasoihin. Se ei tutkimuksen mukaan myöskään aiheuta muutoksia vireystasossa eikä tiedollisia toimintoja vaativassa suorituskyvyssä. Kirkasvalokuulokkeita valmistavan Valkee Oy:n toimitusjohtaja Pekka Somerto kommentoi blogissa, että korvavalon vaikutus ei perustu melatoniinitason muutokseen.