Australian kaakkoisosaan yli viisikymmentä vuotta sitten pudonneesta meteoriitista löydettiin vanhinta kiinteää ainetta, mitä maapallolla on koskaan tavattu. Maapalloa itseään vanhempi aines on pienenpientä avaruuspölyä. Tutkijat kutsuivat niitä presolaarisiksi mineraalijyviksi.
– Ne ovat kiinteitä näytteitä tähdistä, todellista tähtipölyä, Field Museumin kuraattori Philipp Heck kuvailee pölyhiukkasia tiedotteessa.
Hiukkaset kertovat tutkijoille tähtien muotoutumisesta galaksissamme. Hiukkaset ovat syntyneet näet aikana ennen aurinkomme muodostumista.
Ämpäri vesisateessa
Tutkivat ovat onnekkaita päästessään tutkimaan kyseisiä hiukkasia, sillä niitä löytyy arviolta vain viidestä prosentista maahan putoavista meteoriiteista. Nyt kyseessä olleet hiukkaset olivat säilyneet meteoriitin sisällä ja ne eristettiin muusta meteoriittimateriaalista laboratoriossa.
Hiukkasten ikä selvitettiin tutkimuksin, jossa tarkasteltiin, kuinka paljon tiettyjä alkuaineita oli muodostunut meteoriitissa. Kosminen säteily näet pikkuhiljaa reagoi kiinteään materiaaliin ja luo uusia alkuaineita.
Alkuaineiden määrän perusteella arvioitiin hiukkasten ikä. Tutkijat vertasivat metodia ämpärin laittamiseen vesisateeseen. Veden määrä kertoo, kuinka pitkään ämpäri on ollut sateessa.
Tutkijat totesivat, että suurin osa jyväsistä oli 4,6–4,9 miljardin vuoden ikäisiä, ja jotkut jyvät olivat jopa vanhempia kuin 5,5 miljardia vuotta. Vertailun vuoksi Aurinko syntyi 4,6 miljardia vuotta sitten ja Maa 4,5 miljardia vuotta sitten.