Venäjä pitää Natoa vihollisenaan eikä se katso hyvällä liittouman laajentumista. Tutkija uskoo, että Venäjän on pakko kostaa jollain tavalla Suomen liittyminen Natoon, koska pelko on yksi Venäjän tärkeimmistä vaikuttamiskeinoista.
Miten rajuun hybridivaikuttamisen keinoon Venäjä on valmis protestoidakseen jäsenyyttä vastaan?
– Venäjä ei itseään vahingoita turhaan liikaa, mutta voidaan olettaa, että Venäjä jollain tavalla protestoi ihan käytännön teoillaan. Jos Venäjä ei tätä tee, silloin se menettää yhden tärkeimmistä resursseistaan, eli sen, että heitä pelätään. Mitään muuta heillä ei lännen suuntaan ulkopolitiikassa oikeastaan ole, tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista uskoo.
– Voidaan olettaa, että jotain heikkouksia hyödynnetään, mutta missä laajuudessa, sitä ei voida ennakoida laajasti. Emme näe Venäjän pään sisälle, että mitä resursseja heillä on käytössä, ja miten pitkälle he ovat oikeasti valmiita.
Lavikainen ei kuitenkaan usko sotilaallisen voimankäytön mahdollisuuteen.
Millaiset suhteet Venäjä luo Suomeen ja Ruotsiin?
Lavikainen muistuttaa, että Venäjä on useassa yhteydessä sanonut pitävänsä Natoon liittyviä maita vihollisinaan. Silti Venäjällä on ollut pyrkimys rakentaa joihinkin Nato-maihin suhteita.
Lavikainen pohtii, millaiset Suomen ja Ruotsin välit Venäjään olisivat jäsenyyden myötä.
– Tässä tilanteessa ei ole mahdollista hyviin tai läheisiin suhteisiin, mutta ehkä toimivat välit olisivat paras mahdollinen. Ei ylimääräisiä ongelmia. Se voisi olla realistinen tavoite.
Lavikainen muistuttaa, ettei länsimailla ole juuri nyt muutoinkaan suhteita Venäjään hyökkäyssodan takia.