Tutkija kyseenalaistaa pitkät lomat – aiheuttavat ongelmia ja oppimenestyskin heikkenee

– Laissa on aika tiukat raamit siitä, että milloin peruskoululaiset lomailevat ja kuinka monta päivää vuodessa koulua käydään. Jos tätä haluaisi muuttaa, pitäisi laittaa eduskunta asialle, opetushallituksen tiedotuspäällikkö Hannu Ylilehto sanoo.

Perusopetuslain muuttamiseksi tarvittaisiin joko kansanedustajan tekemä lakialoite tai esimerkiksi kansalaisaloite.

Kesälomalle kirmattiin kaikista Suomen peruskouluista ja lukioista viime lauantaina 30.5. Perusopetuslain mukaan jokaisessa koulussa työskennellään 190 päivää vuodessa. Pisin loma sijoittuu kaikissa peruskouluissa ja lukioissa kesään.

Lukuvuoden 2015-2016 työskentely käynnistyy peruskouluissa ja lukioissa aikaisintaan 10.8. ja viimeistään 18.8. Niissä kouluissa, joissa on pitkä kesäloma, syysloma saattaa kutistua vain kahteen päivään. Vastaavasti niissä kouluissa, joissa palataan opintojen pariin jo 10.8., voidaan pitää viikon syysloma. Myös joululoman pituus voi vaihdella 12:n ja 19 lomapäivän välillä.

Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtisen mukaan lomakausien mahdollisista muutoksista on tehty opetus- ja kulttuuriministeriössä erilaisia selvityksiä, mutta muutokselle ei ole kuitenkaan nähty tarvetta. Myöskään Juha Sipilän hallitusohjelmassa ei puututa koululaisten kesälomiin.

Pitkälle lomalle ei ole tarvetta  

Tampereen yliopiston tutkija Jessica de Bloom kyseenalaistaa pitkien lomien tarpeellisuuden. De Bloomin viimevuotisen tutkimuksen mukaan loman vaikutus hyvinvointiin haihtuu yhtä nopeasti loman jälkeen, oli lomalla sitten lorvittu viikko tai pari kuukautta.

– Koululaisten pitkät lomat aiheuttavat ongelmia myös vanhemmille, jotka eivät pysty ottamaan töistään yhtä pitkää vapaata, de Bloom huomauttaa.

Tutkija Jessica de Bloom viittaa University of Missouri-Columbia ja Tennesee State University -yliopistojen tutkijaryhmän tekemään tutkimukseen:

– Tutkimuksessa verrattiin koululaisten oppimismenestystä keväällä ennen kesälomaa ja heti lomalta paluun jälkeen. Amerikkalaisoppilaat suoriutuivat huonommin tehtävistään heti lomalta paluun jälkeen, testitulokset olivat huonompia varsinkin matematiikassa ja lukemisessa.

Tutkimuksen mukaan tulokset huononivat jyrkemmin loman aikana, jos lapsi oli alemman sosioekonomisen luokan perheestä. Tutkijat selittivät eroa sillä, että hyvätuloiset vanhemmat harjoittelivat lastensa kanssa loman aikana lukemista ja matematiikkaa, huonotuloiset eivät.

Kansalaisaloite lomien pätkimiseksi?

Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtiselle argumentti kesäloman lyhentämisen puolesta on uusi.  

– Suomessa vanhemmat ovat minun näkemykseni mukaan kiinnostuneita lastensa koulumenestyksestä. En siis osaa sanoa, olisivatko tutkimustulokset suoraan verrannollisia Suomen tilanteeseen, Lahtinen sanoo.

Eniten painetta lomakausien rukkaamiseen onkin Lahtisen mukaan tullut elinkeinoelämän puolelta.

– Elokuussa Suomi hiljenee, kun koululaiset palaavat takaisin kouluun. Koululaisten loma-ajat koskettavat suurta joukkoa ihmisiä, ei vain lapsiperheitä. Jos loma-aikoihin halutaan muutos, esimerkiksi kansalaisaloite olisi väylä sen tekemiseen, Matti Lahtinen sanoo.