Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä saavutettiin Turkin kanssa yhteisymmärrys eilen Madridin Nato-huippukokouksessa. Tilaisuudessa allekirjoitettu yhteisymmärrysmuistio on kuitenkin herättänyt kysymyksiä.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) eilen allekirjoittamaa yhteisymmärrysasiakirjaa on hehkutettu merkittävänä askeleena kohti puolustusliitto Natoa. Tänään Turkki ilmoitti, että se haluaa Suomen ja Ruotsin luovuttavan terroristeiksi pitämiään henkilöitä Turkkiin.
– Turkki on alusta asti vaatinut Suomelta ja Ruotsilta konkreettisia toimia. Se tuli kuitenkin yllätyksenä, että näitä vaatimuksia esitettiin heti sopimuksen jälkeen, kertoo Suomen Lähi-idän insituutin säätiön asiamies Anu Leinonen.
Leinonen kertoo vaatimusten olevan Turkin poliittinen päätös, ja ne voidaan ottaa tarvittaessa uudestaan esiin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen ratifiointiprosessissa.
– On vaikeaa sanoa, mitä kulissien takana on sovittu, ja millaisia lupauksia siellä on Turkille annettu, arvioi Leinonen.
Lue myös: Turkin lehdistö hehkutti Erdoganin "voittoa" Madridissa
Sekä Suomen että Turkin mediat ovat kiinnittäneet huomiota sopimuksen monitulkintaisuuteen, josta saattaa seurata jatkossa ongelmia.
– Turkin valtiollinen media hehkuttaa Turkin presidentti määränneen tahdin, johon Suomi ja Ruotsi sanoivat kyllä. Turkin itsenäinen media on puolestaan ihmetellyt konkreettisten lupausten puuttumista, joita sopimuksesta nimenomaan lähdettiin hakemaan, Leinonen kertoo.