Eläinsuojeluasiamies Sari Salminen arvioi, että Suomessakin on parannettavaa tuotantoeläinten hyvinvoinnissa. Suurimmat puutteet liittyvät Salmisen mukaan eläinten liikkumismahdollisuuksiin.
- Eläinten kytkettynä pitämiset ja paikalleen kytkemiset niin, ettei eläin esimerkiksi pääse kääntymään ympäri. Siihen pitäisi saada muutoksia, sanoo Salminen.
Eläinsuojelulakia uudistetaan parhaillaan ja työryhmä selvittää esimerkiksi parsinavetoiden ja hevospilttuiden kieltämistä. Eläinsuojelulain uudistuksessa lähtökohdaksi on otettu eläinten hyvinvointi ja mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen.
- Tutkimustietoa on saatu paljon lisää ja nyt tiedetään enemmän tuotantoeläinten perustarpeista ja käyttäytymismalleista ja ymmärretään eläintä paremmin. Näitä asioita voidaan nyt tuoda lainsäädäntöön, toivoo tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Peltoniemi.
Peltoniemi korostaa, ettei tuotantoeläinten hyvinvointi ole mielipidekysymys vaan sitä voidaan myös mitata.
- Katsotaan, miten eläin käyttäytyy suhteessa ympäristöön. Sitä, miten se käyttää ympäristöä hyväkseen ja käyttäytyy suhteessa lajitovereihin, voidaan mitata. Siitä voidaan myös päätellä, miten hyvin asiat ovat, selittää Peltoniemi.
Valvonnan lisääminen ei ratkaise ongelmia
Eläinten hyvinvoinnista on meillä keskusteltu lähinnä salakuvausten ja aihetta käsittelevien kirjojen innoittamana. Eläinsuojeluasiamies arvioi, että kohujen taustalla on myös todellisia ongelmia.
- Kyllä kohujen takana on todellisia tilanteita. Meillä on rakenteellisia ongelmiakin tuotantoeläinten pidossa, vaikka ollaankin hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailussa, arvioi Sari Salminen.
- Salakuvauksissa näkyy vain pieni osa kokonaisuutta. Varmasti ihan jokaisella tilalla on joitakin parantamiskohteita, mutta myös monta asiaa, jotka ovat mainiolla tasolla, pohtii Olli Peltoniemi.
Sari Salminen muistuttaa, että pelkkä tilojen valvonta ja valvonnan lisääminen ei ratkaise ongelmia.
- Valvonnalla ei pystytä huolehtimaan siitä, että kaikki eläimet voivat hyvin. Kyllä se lähtee siitä ihmisestä, joka hoitaa niitä eläimiä. Viranomainen ei voi olla koko ajan valvomassa joka puolella. Oikeastaan me olemme kaikki avainasemassa. Jos nähdään, että joku hoitaa huonosti eläintään, jokaisen velvollisuus on ottaa yhteyttä viranomaisiin.
Kaupallakin vastuu eläinten hyvinvoinnista
Eläinsuojeluasiamiehen mielestä esimerkiksi kauppa ei ole vielä tiedostanut riittävästi vastuutaan eläinten hyvinvoinnista.
- Kaupassa ei ole tarpeeksi valinnan mahdollisuuksia. Lihaa voi valita vain luomuna tai tavallisena. Pitäisi olla myös vaihtoehto "eläimen mukainen tuotanto". Eli jos haluaa tukea eläimen hyvinvointia, muttei kaikkia luomun elementtejä, voisi valita "eläimen mukaisen tuotannon" tuotteen, esittää Sari Salminen.
Työryhmän ehdotuksen uudeksi eläinsuojelulaiksi pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.