Tuotanto kasvoi 1997 arvioitua ripeämmin - BKT uuteen ennätykseen

Lopulliset tiedot bruttokansantuotteen kasvusta saadaan syksyllä 1999. Tilastokeskuksesta korostetaan, että kansainvälisessä vertailussa lopulliset tiedot saadaan Suomessa nopeasti. Eri ennustelaitokset arvioivat kasvun hidastuvan tänä vuonna 4-5 prosenttiin. Tästä huolimatta kasvu pysyisi keskimääräistä vahvempana.

Viime vuoden kasvun voimasta kertoo se, ettei samaan ylletty edes lamaa edeltäneinä vuosina. Viime vuotta rivakammin tuotanto kasvoi viimeksi kolmena vuonna 1970-luvulla. Nopeinta kasvu oli 1972, jolloin tuotanto lisääntyi 7,6 prosenttia. Viime vuonna tuotantoa sysäsi eteenpäin vienti, joka on ollut talouden vahva moottori koko laman jälkeisen ajan. Viennin osuus kansantuotteesta kohosikin viime vuonna uuteen ennätykseen. Nyt se lohkaisi lähes 40 prosentin siivun BKT:sta. Aiempi ennätys oli edellisvuodelta, jolloin sen osuus oli hieman päälle 39 prosenttia. 80-luvun alussa viennin osuus BKT:sta oli runsaat 30 prosenttia. Nimellinen kokonaistuotanto oli viime vuonna 622 miljardia markkaa, mikä on neljä miljardia enemmän kuin vuonna 1996.

Kansantuloa 99000 markkaa suomalaista kohti

Kansantulo oli viime vuonna puolestaan 605 miljardia markkaa, mikä teki 99900 markkaa kutakin suomalaista kohden. Vaikka kansantalouden palkkasumma kasvoi runsaat 5 prosenttia, palkkojen osuus kansantulosta laski alhaisimpaan lukemaan sitten vuoden 1961. Nyt palkkojen osuus kansantulosta jäi 47,2 prosenttiin. Palkkojen osuutta pienensi omaisuus- ja yrittäjätulojen kasvu. Osasyynä palkkojen osuuden leikkaantumiseen ovat maltilliset palkkaratkaisut ja edelleen jatkuva suurtyöttömyys.

Veroaste laski hienoisesti

Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen suhde BKT:hen laski viime vuonna tasan 47 prosenttiin. Vuotta aiemmin veroaste oli 48,2 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 6,8 prosenttia ja reaalisesti 5,2 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien tuloja kasvatti eniten palkkatulojen kasvu ja verotuksen keventyminen. Sen sijaan kotitalouksien saamat sosiaaliset tulonsiirrot pysyivät ennallaan. Kun kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vähemmän kuin tulot, säästämisaste kohosi 5,4 prosenttiin edellisvuoden 3,7:stä.

Yritysten ylijäämä ennätyslukuihin

Vahva talouskasvu näkyi myös yritysten rahoitusaseman kohentumisena edelleen. Yritysten rahoitusylijäämä oli lähes 30 miljardia markkaa eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Yritysten rahoitusasema parani nyt viidentenä vuonna peräkkäin. Liikekirjanpidossa käyttökatetta vastaava yritysten bruttotoimintaylijäämä lisääntyi edellisvuodesta 16 prosenttia 142 miljardiin markkaa. Käyttökate syntyy, kun liikevaihdosta vähennetään toiminnan pyörittämiseen menevät kulut. Yritysten parantuneet tulokset lisäsivät myös niiden maksamien verojen määrä ja yritysten veropotti kasvoi lähes 50 prosenttia. Summaa nosti myös kahden edellisen vuoden jälkiverot. Sen sijaan kotitalouksien maksamat välittömät verot supistuivat, koska tuloveroasteikko oli edellisvuotista hieman lempeämpi ja verovähennyksiä korotettiin.

Julkisyhteisöt edelleen pakkasella

Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna 27 miljardia markkaa. Tilanne korjaantui edellisvuodesta selvästi, sillä tuolloin miinusta oli 42 miljardilla. Alijäämää vähensi ennen kaikkea verotulojen kasvu. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli suunnilleen tasapainossa. Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli 8,9 miljardia markkaa eli 1,4 prosenttia BKT:sta. Vielä edellisvuonna luku oli 3,6 prosenttia. Kansatalouden tilinpidossa julkisyhteisöjen alijäämä on hieman korkeampi kuin ns. Emu-alijäämä. Sitä kaunistaa laskelmiin hyväksytyt eläkerahastot. Alijäämä kertoo, kuinka suuri osa valtion ja kuntien menoista jäi katettavaksi velalla.