Kun Kiinassa edellisen kerran järjestettiin olympiakisat vuonna 2008, maa lupasi parannuksia ihmisoikeustilanteeseen. Asiat ovat kuitenkin menneet toiseen suuntaan, kertoo asiantuntija.
Myös Kansainvälinen olympiakomitea perusteli tuolloin Kiinan valintaa kisaisännäksi siten, että kansainvälinen huomio auttaa yhteiskuntaa kehittymään ja korjaamaan ihmisoikeusongelmia.
– Ehkä se naiivius on nyt poistunut. Kaikki näkee, että näin ei ole tapahtunut, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo talviolympialaisten kynnyksellä.
Vuoden 2008 jälkeen Kiina on muun muassa tiukentanut maan kansalaisten valvontaa internetissä ja kaupungeissa, kaventanut lehdistön- ja sananvapautta sekä nujertanut demokratiaa vaativat mielenosoitukset Hongkongissa.
Onko Xinjiangissa käynnissä kansanmurha?
Viime aikoina eniten on puhuttanut uiguurivähemmistön tilanne Xinjiangissa Luoteis-Kiinassa. YK:n, ihmisoikeusjärjestöjen ja länsimaisen median edustajia on päästetty alueelle vain hyvin rajoitetusti ja valvotusti.
– YK arvioi, että uudelleenkoulutusleireille, käytännössä avovankiloihin, on suljettu noin miljoona ihmistä, Mattila kertoo.
Raporttien mukaan leireillä uiguurien yhteydenpito ulkomaailmaan on hyvin rajoitettua, ellei mahdotonta. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet pakkotyöstä, pakkokäännyttämisestä pois islamin uskosta ja jopa kidutuksesta ja raiskauksista.
– On myös epäilyjä pakkosterilisaatioista.