Kuntien välillä on suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon rahaa niissä käytetään uuden vuoden ilotulituksiin. Summat vaihtelevat kymmenien tuhansien ilotulituksesta joihinkin satoihin.
Kartasta voit katsoa, kuinka paljon kunnat ilotulituksistaan maksavat. MTV Uutisten 15. joulukuuta lähettämään kyselyyn vastasi 30. joulukuuta puoleen päivään mennessä yhteensä 220 kuntaa.
Kartassa kunnan väri on sitä tummempi, mitä suuremman määrän rahaa kunta ilmoittaa ilotulituksiin käyttävänsä. Valkoisissa kunnissa ei kunta käytä yhtään rahaa ilotulituksiin. Kuntaa painamalla saat tarkempia tietoja kunnasta.
Kyselyyn vastaamattomia kuntia ei ole väritetty.
Ilotulitusten budjettia tarkastellessa huomioitava, että monilla kunnilla summat ovat arvioita, eikä niissä kaikissa ole huomioitu arvonlisäveroa.
Suurimman potin ilotulituksiin pistää MTV Uutisten kyselyn perusteella Helsinki, jonka ilotulitusbudjetti on 40 000 euroa. Helsingin kaupunki kertoo kyselyssä, että Suomen 100-vuotisjuhlavuoden alkua juhlistetaan tavallista näyttävämmin.
Juhlavuosi mainitaan myös monen muun kunnat vastauksissa, minkä lisäksi jotkut kaupungit ja kunnat viettävät alkavana vuonna myös itse juhlavuotta.
– Aiempina vuosina kunta ei ole ollut mukana ilotulittamassa, mutta Suomen 100 vuotis- ja Siikajoen 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi posautetaan "pommeja", kertoo Siikajoen yrittäjien ja Paavolan nuorisoseuran kanssa ilotulituksen järjestävä Siikajoen kunta.
Kuntaliitokset yleinen tulitusten syy
Toiseksi eniten ilotulitteisiin kuluttaa Pietarsaari, joka on ilmoittanut budjetikseen 10 000 euroa. Vaikka järjestettävä ilotulitus onkin suurehko, on ison euromäärän taustalla myös laskennallisia seikkoja.
Pietarsaaresta kerrotaan, että luku sisältää arvion mukaan muutamia tuhansia euroja koko uuden vuoden tapahtuman muita kuluja.
Seuraavaksi suurimmat ilotulitusbudjetit ovat Järvenpäällä (9800 euroa) ja Juankoskella (9000 euroa).
Juankoskelta kerrotaan, että useiden muiden kuntien tapaan se ei normaalisti juhlista uutta vuotta ilotulituksin. Nyt pidettävällä ilotulituksella juhlistetaan kuntaliitosta Kuopion kaupungin kanssa, ja myös Kuopio osallistuu kustannuksiin.
Kuntaliitokset vaikuttavat ilotulituksiin myös muilla tavoin. Esimerkiksi Luvialta kerrotaan, että Eurajoen kunnan kanssa yhdistymisen vuoksi ilotulitus järjestetään kahdessa paikassa, mikä vaikuttaa budjettiin.
Yritykset ja yhdistykset usein maksajina
Yhteistyötä yli valtiorajojen
Uutta vuotta vietetään myös valtakunnan rajojen ylitse. Tornion ja Haaparannan yhteinen uusivuosi järjestetään kaupunkien yhteistyönä, jossa ilotulitus tilataan samalta toimijalta.
Ilotulitukset ovat tunnin välein, sillä aikaeron vuoksi vuosi vaihtuu Suomessa tunnin Ruotsia aikaisemmin.
Tornio ja Haaparanta jakavat yhteensä 9881 euron ilotulitekustannukset keskenään niin, että Tornion osuus on noin 3900 euroa.
Monet kunnat järjestävät ilotulituksen yhteistyössä paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa, ja monissa kunnissa nämä tahot hoitovat ilotulitukset kokonaan yksinään.
Esimerkiksi Tampereen kaupunki kertoo järjestäneenä vuoden 1956 jälkeen ainoastaan yhden ilotulituksen, joka oli itsenäisyyspäivänä. Uuden vuoden ilotulituksen järjestävätkin paikalliset yrittäjät.
– Osallistumme riemuun ainoastaan taloudellisen tuen muodossa, kunnasta kerrotaan.
Kalajoella taas ilotulituksesta venetsialaisissa ja uuden vuoden juhlinnassa vastaavat matkailuyrittäjät, eikä kaupunki ei ole varannut tulituksiin rahaa talousarviossaan.
Jotkin kunnat ovat katsoneet, että kuntalaisten rahoille on ilotulitusta parempia käyttökohteita. Esimerkiksi Kannuksen kaupunki on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut uuden vuoden ilotulituksen sijaan kaupunkilaisille torilla riisipuuroa joulunavauksessa.