Töölön Vesa juhlii 100 vuottaan launtaina Helsingissä. Alkuperäisen Woimistelu- ja Urheiluseura Töölön Wesan perusti kolmisenkymmentä töölöläistä miestä Töölön Työväenyhdistyksen huoneistossa 6. lokakuuta 1906.
Juhlallisuuksien varaslähtönä julkistettiin Esko S. Lahtisen kirjoittama 100-vuotishistoriikki "Painimatolta pallokentille". Lahtinen on osannut taitavasti sijoittaa Vesan niin kaupunginosaansa kuin ympäröivään yhteiskuntaan.
Keskiviikkoiltana Töölön Vesan ikämiehet kohtaavat Töölön jalkapallostadionilla juhlaottelussa Eduskunnan Urheilukerhon. Jalkapallossa Vesa pelasi mukiinmenevän kauden miesten Nelosessa, ja lisäksi seura menestyy vanhemmissa ikämiessarjoissa kaukalopallossa ja jalkapallossa SM-huipulla. Naiset harrastavat lentopalloa.
Mutta Vesa oli nuohoojamestari Risto Mustosen johdolla alkuaan ennen kaikkea paini- ja hiihtoseura, ja myös perinteiset yleisurheilu ja voimistelu hallitsivat ensimmäisiä vuosikymmeniä.
Ensimmäinen urheilusankari Nestori Tuominen voitti painin MM-kultaa 1910, mutta oli jo silloin siirtynyt Wesasta HAK:n riveihin.
SVUL erotti Wesan jäsenyydestään kansalaissodan seurauksena 1918, ja seura oli perustamassa TUL:oa tammikuussa 1919.
Moskovan Spartakiadit 1928 hajottivat Wesan jalkapallojoukkueen, kun vastoin TUL:n kieltoa kuusi wesalaista oli mukana. Wesan kasvateista Frans Karjagin, Ernst Grönlund ja Kurt Weckström nousivat sittemmin maajoukkuehuipulle ja Berliinin olympiaedustajiksi 1936.
TUL:n hajaantumisessa 50-luvun puolivälissä Wesa sijoittui oikealle laidalle. Seuran puheenjohtaja Kalle Altti oli SPL:n varapuheenjohtajana vaikuttamassa Suomen jalkapalloilun yhdentymiseen. Uudessa keskusjärjestössään Vesa oli voittamassa TUK:n jalkapallomestaruuden 1975. Sittemmin TUK lopetettiin, mutta Vesa ei enää palannut TUL:n seuraksi.
Kallis menestys
Uusi laji jääkiekko oli otettu ohjelmaan 1940-luvun puolivälissä ja oli lähellä viedä seuran konkurssiin. Seura nousi 1956 Suomen jääkiekkoliiton SM-sarjaan, halusi myös osallistua, ja seurauksena oli erottaminen TUL:n jäsenyydestä.