Toimeentulotuen saajien kansallisuutta ei tilastoida – menot kasvussa Lieksassa

Sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen arvioi, että noin 200 maahanmuuttajaa on juuri nyt varsinaisen kotouttamistuen ulkopuolelella, mutta määrä vaihtelee koko ajan.

Lieksan kaupunki on saanut maahanmuuttajatukea pari miljoonaa euroa vuodessa. Valtio maksaa kulut kolme vuotta, mutta sen jälkeen piikki on lähinnä Kelan ja kunnan yhteinen.

Toimeentulotukea saa tuhat taloutta

Kun kotouttamistuki loppuu, kaupungin toimeentulotukimenot kasvavat. Maahanmuuttajien osuus ei ole kaupungin mukaan kuitenkaan tiedossa, koska sitä ei tilastoida kansallisuuden mukaan.

– Toimeentulotukea maksettiin viime vuonna 1 060 kotitaloudelle. Siinä ovat mukana niin kantalieksalaiset kuin maahanmuuttajatkin, sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen laskee.

Toimeentulotuen saajat tilastoidaan kotitalouksittain. Tilasto muodostuu päämiehen mukaan ja tuen vaikutuspiirissä olevien henkilöiden lukumäärää on vaikeampi hahmottaa.

Lieksassa kunnan toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on noussut vuodesta 2012 kolme prosenttia.

Nousu selittyy osittain juuri sillä, että maahanmuuttajia on siirtynyt kotoutumistuen piiristä toimeentulotuelle. Myönnettävien toimeentulotukieurojen määrä on noussut noin kuusi prosenttia.

Henkilökohtaista tarveharkintaa

– Toimeentulotukimenojen kasvu on kuitenkin verrattain pieni, kun huomioidaan, että työttömyysluvut ovat meillä jatkuvasti liki 20 prosenttia ja ylikin. Uusia toimeentulotuen saajia on tullut myös kantaväestön piiristä, Syrjäläinen muistuttaa.

Mikäli maahanmuuttajan toimeentulotuen tarve jatkuu, aluehallintovirasto korvaa kunnalle puolet perustoimeentulotuen menoista.

– Väitetään, että sosiaalitoimi maksaisi kaiken, mutta sitähän sosiaalitoimi ei tee. Tuki lasketaan henkilökohtaisten tai perheen tarpeiden mukaan, kaupunginjohtaja Esko Lehto muistuttaa.

Kelalla useita tukimuotoja

Kela osallistuu maahanmuuttajien elatukseen myös työmarkkinatuen kautta. Lisäksi isot perheet saavat suurehkoja lapsilisiä Kelalta kuukausittain. Myös Kelan asumistuki on käytössä.

– Erillisen 10 vuoden erityiskorvausten piirissä on noin 15 maahanmuuttajaa. Silloin kysymys on lähinnä suurista terveydenhuoltomenoista tai apuvälineistä, jotka valtio korvaa henkilöille kokonaan 10 vuoden ajalta, Syrjäläinen kertoo.

Miljoonien vuokratulot

Lehto muistuttaa, että maahanmuuttajista on ollut kaupungin vuokrataloyhtiölle suuri hyöty.

Käytännössä yhtiö on saanut maahanmuuttajien kautta jo kahden miljoonan euron tulot.

– Yhtiön taloustilanne oli aiemmin usein kaupunginhallituksen pöydällä pohdittavana, mutta viime aikoina siihen ei ole ollut tarvetta.

Lehto kertoo rohkaisseensa myös yrittäjiä olemaan aktiivisia maahanmuuttajien kotouttamisessa.

– Tukimiljoonat näkyvät kylän raitilla. Maahanmuuttajista kannattaa pitää huolta, etteivät rahat valu esimerkiksi Joensuun kauppoihin, Lehto muistuttaa.

Kunnassa jopa 40 kansallisuutta

Lieksassa on nyt noin 400 maahanmuuttajaa. Määrä on lisääntynyt erityisesti perheenyhdistämispolitiikan johdosta.

Kaupungissa puhutaan yli 30 eri kieltä ja kansallisuuksia on arviolta lähes 40.

Lehto myöntää, että maahanmuuttajien kustannusten osalta tulee kuitenkin haasteita, jos kaupunki ei onnistu työllistämään ja kouluttamaan maahanmuuttajia.

– Kantaväestön työttömyys on ollut noin kolminkertainen maahanmuuttajiin verrattuna. Alhaiset työttömyysluvut selittyvät sillä, että heistä lähes kaikki ovat olleet eri tukitoimenpiteiden kohteena.