Tiitisen lista taas tapetilla - mistä on kyse?

Toistaikseksi ns. Tiitisen listan julkisuudesta on olemassa neljä oikeuden päätöstä. Kolmessa niistä lista päätettiin pitää salassa, mutta yksi oli julkisuuden kannalla. Merkittävää on se, että tuoreimman Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan lista olisi julkinen.

Listan julkisuus on tänään esillä Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Päätöstä ei ole tänään odotettavissa, vaan se tullee kevät-kesällä.

Tässä on selvitetty listan vaiheita ja taustaa.

Mikä Tiitisen lista?

Listassa on kyse tiedoista, jotka Suojelupoliisi sai kevätkesällä 1990. Tiedot saatiin Saksasta ja ne koskivat suomalaisten oletettua yhteydenpitoa tuolloin jo romahtaneen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin Helsingin edustajaan. Listalla on tiettävästi 18 nimeä.

Lisää aiheesta

Stasi ja Suomi:

MTV3:n Stasi-sivusto

Rikostoimittaja Jarkko Sipilän blogi:

Tiitisen listasta tuli ikoni

Katso Jarkko Sipilän yhteenveto aiheesta

Presidentti Mauno Koivisto ja suojelupoliisin silloinen päällikkö Seppo Tiitinen päättivät vuonna 1990 sulkea listan kassakaappiin merkinnällä "ei toimenpiteitä". Oikeuskanslerin mukaan tässä ei ole tehty mitään virheitä.

2000-luvun alussa eri tiedotusvälineissä tuli esille useita paljastuksia suomalaisten DDR-yhteyksistä. Tiitisen listan olemassaolosta kertoi Helsingin Sanomat lokakuussa 2002.

Ensimmäinen julkisuuskiista

MTV3:n uutiset pyysi julkisuuslain nojalla listaa suojelupoliisilta, joka kieltäytyi sitä antamasta. Marraskuussa 2003 korkein hallinto-oikeus oli samaa mieltä kuin Helsingin hallinto-oikeus aiemmin: lista on salainen.

Korkein hallinto-oikeus tulkitsi supon asiakirjojen salaisuutta hyvin laveasti. KHO ratkaisi päätöksen nimenomaan valtion turvallisuuden näkökulmasta. Se oli alun perin suojelupoliisin kielteisen julkisuuspäätöksen ainoa perustelu.

- Kun asiakirjaa näin arvioidaan osana suojelupoliisin tehtäviin kuuluvaa luottamuksellista tiedonvaihtoa, asiaa ei voida ratkaista yksinomaan kysymyksessä olevan yksittäisen asiakirjan sisällön perusteella, eikä asiakirjan luettelon sisältämillä nimillä tai luettelon iällä ole näin ollen olennaista merkitystä”, KHO totesi.

Koko päätös löytyy Finlex-sivuilta tästä.

Lista nousee uudestaan keskusteluun 2007

Lista nousi uudestaan keskusteluun mm. 2007 Alma Median uutisoinnin ja tuolloin syksyllä alkeneen suurlähettiläs Alpo Rusin korvausoikeudenkäynnin myötä. Rusia epäiltiin perusteetta vakoilusta ja valtio tuomittiin maksamaan Rusille korvauksia. Tämän oikeudenkäynnin aikana Helsingin käräjäoikeus määräsi listan salaiseksi.

Vuoden 2007 aikana listan julkistamista kannattivat joukko oikeusoppineita ja Alpo Rusi, mutta myös listan aikanaan salanneet presidentti Mauno Koivisto ja eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen.

Seppo Tiitinen, entinen suojelupoliisin päällikkö

Presidentti Mauno Koivisto totesi 2. syyskuuta.2007 Helsingin Sanomien haastattelussa, että lista olisi viisainta nyt julkistaa. ”Tässä tilanteessa edelleen salaaminen on epätarkoituksenmukaisempaa kuin listan julkistaminen”, Koivisto perusteli näkemystään Helsingin Sanomille.

Seppo Tiitinen ilmoitti Helsingin Sanomissa 3. syyskuuta 2007 kannattavansa presidentti Koiviston kantaa listan julkistamisesta. ”Koiviston esittämän argumentit ovat relevantteja ja huomioon otettavia. Keskustelu näyttää ilman faktapohjaa olevan kovasti villin oloinen”, Tiitinen sanoi HS:lle.

Saksan Suomen suurlähettiläs Hanss Schumacher totesi Helsingin Sanomissa 4. syyskuuta 2007, että Tiitisen lista on suomalaisten oma asia.”Toistan: julkistaminen on yksinomaan kansallinen suomalainen ratkaisu”, Schumacher sanoo. ”Meillä (Saksalla) ei ole asian kanssa mitään tekemistä”.

Toinen julkisuuskiista

Nelosen uutiset teki näiden lausuntojen jälkeen suojelupoliisille uuden julkisuuspyynnön Tiitisen listasta. Suojelupoliisi kieltäytyi edelleen antamasta listaa.

Kesäkuussa 2008 Helsingin hallinto-oikeus katsoi, että lista on julkinen.

Kun KHO oli viisi vuotta aikaisemmin perustellut salassapitoa suojelupoliisin yleisillä toimintaedellytyksillä, niin hallinto-oikeus katsoi nyt, että asia on ratkaistava itse asiakirjan perusteella. Hallinto-oikeuden mukaan vuonna 1990 saadun asiakirjan antaminen ei vahingoittaisi suojelupoliisin kansainvälisiä toimintaedellytyksiä ja sitä kautta valtion turvallisuutta.

”Suojelupoliisi ei ole päätöksessään tai muutoinkaan tuonut esiin, että asiakirjan tietosisältö itsessään vahingoittaisi valtion turvallisuutta. Kun otetaan huomioon, että asiakirja on lähinnä pelkkä nimi- ja yksilöintitietojen luettelo ja että asiakirja liittyy valtioon, jota ei enää ole, hallinto-oikeus katsoo, että on ilmeistä, ettei tiedon antaminen asiakirjasta vaaranna valtion turvallisuutta tässäkään mielessä.”

Hallinto-oikeuden päätös on luettavissa .

Viimeisimmässä vaiheessa suojelupoliisi valitti tästä hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka nyt käsittelee asiaa harvinaisessa suullisessa istunnossa. Perjantaina niin suojelupoliisi kuin Nelosen uutisten toimittaja Susanna Reinboth perustelevat omia kantojaan tuomioistuimelle.

Suojelupoliisi on ankarasti sitä mieltä, että listan julkistaminen vahingoittaisi sen toimintaedellytyksiä eli mahdollisuuksia saada jatkossa tietoa muilta tiedustelupalveluilta.

Nelosen uutiset on sillä kannalla, että Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ei tule muuttaa. Nelonen vetoaa erityisesti 2007 julkisuudessa olleiden osallisten lausuntoihin.

Katso Jarkko Sipilän raportti

Lue myös:

    Uusimmat