Tietokone huomaa piilotetutkin tunteet – toiveena tunnistaa muun muassa masentuneen ilmeet

Tietoja voidaan hyödyntää rikosten selvittämisessä ja liikeneuvotteluissa, mutta myös kouluissa, psykiatriassa ja esimerkiksi vanhustenhoidossa.

Mikroilmeet

– Mikroilmeet ovat samankaltaisia kuin tavallisetkin ilmeet, mutta ne pysyvät kasvoilla huomattavasti vähemmän aikaa.

– Mikroilmeet myös ovat hienovaraisempia, eli kasvojen lihakset eivät liiku yhtä laajalti kuin niin sanotuissa tavallisissa ilmeissä.

– Tavalliseen ilmeeseen verrattuna mikroilme voi olla myös toispuoleinen tai epätäydellinen. Tämä johtuu siitä, että mikroilmeet kestävät niin vähän aikaa, että kokonainen ilme ei ehdi kasvoille.

– Esimerkiksi iloisen tunteen myötä suupielet nousevat selvästi. Iloisessa mikroilmeessä sen sijaan vain toinen suupieli – tai joskus molemmat – saattavat nousta ylöspäin hyvin vähän.

– Negatiivinen tunne näkyy mikroilmeenä siten, että kulmakarvojen sisänurkat painuvat hetkellisesti alaspäin.

– Yllättyneen ihmisen kulmakarvat tai toinen kulmakarva saattaa nousta hieman.

– Edellä oleva listaus ei ole täysin kiistaton, sillä asiantuntijoilla on hieman toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, miten mikroilmeet kasvoilla näkyvät.

– Koulussa opettaja voi esimerkiksi ilmeiden avulla nähdä oppilaista, jos he eivät ymmärtäneet jotain asiaa, Oulun yliopiston konenäön yksikön apulaisprofessori Guoying Zhao kertoo.

Zhao toivoo, että masennuksen tai itsetuhoisten ajatusten tunnistaminen olisi mikroilmeiden avulla psykologian ammattilaisille entistä helpompaa. Vanhustenhoidossakin voitaisiin käyttää hyödyksi tunteisiin liittyvää tekoälyä. Tekoäly voisi vaikkapa tunnistaa, että vanhus tuntee olonsa surulliseksi, ja valita sen perusteella musiikkia.

Oulun yliopistossa on kehitetty kahdentoista vuoden ajan välineitä ihmisen tunnetilojen tunnistamiseen koneiden avulla. Tutkimuksen alla ovat olleet niin sanotut tavalliset kasvonilmeet ja sydämen sykkeen tunnistaminen kasvojen värivaihteluiden perusteella.

Uusin lisä tunteiden koneelliseen tunnistamiseen ovat mikroilmeet. Ne ovat tahattomia ilmeitä, jotka välähtävät kasvoilla vain 0,5 sekunnin ajan. Konetta voisi käyttää apuna hienovaraisten ilmeiden havaitsemisessa.

Oulun yliopistossa on saatu valmiiksi maailman ensimmäinen runko järjestelmälle, joka analysoi mikroilmeitä konenäön avulla. Aihepiiriin liittyvä tutkija Xiaobai Lin väitöskirja tarkastettiin syyskuussa.

Havaitsee ja tunnistaa

Ensin järjestelmä havaitsee mikroilmeen ihmisen kasvoilta. Sitten se tunnistaa, mihin tunteeseen liittyvä ilme on kyseessä. Apunaan konenäkö käyttää spontaanien mikroilmeiden tietokantaa, joka on niin ikään koottu Oulun yliopistossa.

Mikroilmeiden tutkimusryhmää vetävä Zhao kertoo, että menetelmää pitää vielä kehittää, jotta sitä voidaan soveltaa todellisessa elämässä.

– Mikroilmeiden tunnistaminen toimii tällä hetkellä vain studio-olosuhteissa. Tosielämässä ihmiset esimerkiksi liikuttelevat kasvojaan, ja valaistus voi vaihdella, Zhao sanoo.

Psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta kertoo, että mikroilmeet ovat kiinnostaneet psykologian asiantuntijoita jo pitkään. Hän pitää myönteisenä sitä, että ihmisen ja tunteiden välisestä suhteesta saadaan lisää tietoa.

Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, onko mikroilmeitä todella olemassa.

– Tutkimusnäyttö ei ole yksiselitteistä. Mikroilmeitä on tutkittu hämmästyttävän vähän suhteessa siihen, miten paljon niistä keskustellaan, Hietanen sanoo.

Hietanen toteaa, että mikroilmeiden tulkinta tosielämän tilanteissa voi olla haastavaa. Ei voi olla varma, mitä henkilön mielessä välähtää juuri sillä hetkellä, kun mikroilme esiintyy.

– Tämä on syytä muistaa, kun visioidaan mikroilmeiden tunnistamisen sovellusmahdollisuuksia.

Varsinaista eettistä ongelmaa Hietanen ei kuitenkaan näe siinä, että tekoäly valjastetaan piilotettujen tunteiden tunnistamiseen.

– Kyllähän osa ihmisistäkin tunnistaa mikroilmeitä paremmin kuin muut.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa lentokentillä työskentelee jo ihmisiä, jotka ovat kouluttautuneet mikroilmeiden tunnistamiseen. Tulevaisuudessa apuna saattavat olla koneet, jotka voivat olla työssä tarkempia kuin ihmiset.