Vanhat ja rikkoontuneet jouluvalot pitäisi toimittaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin, mutta suurimman osan arvioidaan päätyvän sekajätteeseen.
Monessa kodissa on tänäkin syksynä hankittu uusia led-valoketjuja vanhojen tilalle, ja myyntimäärät ovat massiivisia.
Tarkkoja lukuja maahantuojat ja vähittäiskauppiaat eivät paljasta, mutta esimerkiksi S-ryhmän sekä maahantuontia ja tukkukauppaa harjoittavan Airam Electricin STT:lle antamat myyntiarviot liikkuvat yli miljoonan kappaleen tietämissä vuosittain.
Kun tähän lisätään koko vähittäiskaupan kenttä, kokonaismäärä voi olla moninkertainen.
Mutta minne päätyvät vanhat ja rikkinäiset valosarjat? Eivät ainakaan riittävässä määrin niille tarkoitettuihin SER-keräyspisteisiin, jonne käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet tulisi toimittaa.
Tämän vahvistaa myös kyseisten jätteiden jatkokäsittelyyn erikoistuneen Tramelin toimitusjohtaja Harri Niukkanen.
Yhtiöllä on eri puolilla Suomea seitsemän käsittelylaitosta, joiden materiaali tulee vähittäiskaupan SER-keräyspisteistä ja maakuntien jätelaitoksilta.
– Jos vertailukohtana pidetään uusien myyntimääriä, niin meille päätyvien valosarjojen määrä on todella marginaalinen. Käytännössä se on alle prosentin luokkaa, Niukkanen kertoo.
Lue myös: Joulukausi avattiin Helsingissä: Lapset kertovat, mikä joulussa on tärkeintä
Kevyt romu kiertää heikosti
Samoilla linjoilla on Stena Recyclingin SER-liiketoimintapäällikkö Juhani Sivenius.
– Meille tulee valosarjoja eniten joulu-tammikuussa. Myyntivolyymeihin nähden niistä päätyy asianmukaisesti kierrätykseen vain murto-osa, Sivenius kertoo.
Molempien synkkä arvio on, että käytöstä poistuvat valoketjut päätyvät sekajätteiden joukkoon.
Siinä missä pölynimuri palautuu varsin suurella todennäköisyydellä SER-pisteeseen, ei valosarja välttämättä tunnu saman vaivan arvoiselta.
Kyse on kevyestä tuotteesta, josta kertyy varsin vähän kierrätettävää materiaalia.
Jätealan ammattilaisten mielestä asiassa tarvittaisiin samanlaista kansalaisten herättelyä kuin joulukinkun paistorasvan käsittelyssä.
– Sekajätteiden joukossa valosarja on poissa silmistä ja poissa mielestä. Se on kuitenkin sähkölaitteelle väärä paikka. Paristokäyttöisissä valoissa on lisäksi tulipaloriski, Sivenius toteaa.
Myös Harri Niukkasen mukaan laitteen painolla on suora yhteys kuluttajien kierrätysintoon.
– Mitä pienempi ja kevyempi laite, sitä heikommin se päätyy kiertoon. Petrattavaa on toki muutenkin, sillä puolet sähkölaitteista jää edelleen kierrättämättä, hän sanoo.
Lue myös: Jouluvalojen kunto on syytä tarkastaa ennen käyttöönottoa
Sekajätteitä ei seulota
Jouluvaloihin liittyvä mahdollinen jäteongelma on tiedostettu myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ssä.
Käytännössä pulmaan on vaikea puuttua, sillä sekajätepussit päätyvät suoraan polttoon Vantaan jätevoimalaan.
Sortti-asemille tuodut valot jatkavat sen sijaan matkaansa käsittelylaitoksille.
– Sekajätepusseja ei avata eikä niiden sisältöä lajitella. Tulevaisuudessa niistä saatetaan erotella ainakin metallit, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Minna Partti sähköpostitse.
Kolme vuotta sitten tehdyssä sekajätteen koostumustutkimuksessa pusseista löytyi sähkö- ja elektroniikkaromua sekä akkuja ja paristoja keskimäärin 0,9 kiloa asukasta kohti vuodessa.
Tuoreempia keräystuloksia ei jutuntekohetkellä ollut vielä saatavilla.
SER-kierrätyksen alalla toimivien SELT ry:n ja ICT-tuottajaosuuskunta TY:n asiamiehen Elina Tanskasen mukaan jouluvalosarjoista hyödynnetään kierrätyksessä lähinnä kuparijohto ja pistoke.
Kierrätyskelpoiset muovit jalostetaan muovituotteiden raaka-aineeksi.
Sekajätteisiin päätyvien jouluvalojen määrä on hänellekin arvoitus.
– Jätehuoltoyhtiöiden tietojen mukaan sähkölaitteiden osuus sekajätteessä on noin 0,5 prosenttia. Sitä ei ole kuitenkaan tutkittu, minkä verran siellä on jouluvalosarjoja. Pienten valaisimien osuus koko kierrätetyn SER-jätteen määrästä on alle prosentin luokkaa, ja jouluvalosarjojen osuus on vielä tätäkin pienempi, Tanskanen toteaa.
Lue myös juttu joululta 2022: Suomalaiskaupungit sammuttivat jouluvaloja solidaarisuudesta Ukrainalle
Sähkön hinta ei enää hirvitä
Jouluvalomyynnin huippuvuodet osuivat Suomessa vuosituhannen vaihteeseen. Sitten iskivät korona, Ukrainan sota ja energiakriisi.
Kovin myyntijarru oli pari vuotta sitten hurjiin lukemiin noussut sähkön hinta. Sen myötä myös pihavalojen pistotulppia vedettiin irti tai ne jätettiin kokonaan asentamatta.
Sähkön hintarallin rauhoituttua ja sähkön ”kulutushäpeän” kaikottua on kauppakin alkanut taas käydä, kertoo Elina Tolonen valaistustuotteisiin erikoistuneesta Airam Electricista.
– Kuluttajien luottamus ja yleinen ostointo on vielä matalalla, mutta tälle kaudelle on jo nousua nähtävissä. Myynnin volyymit ovat heitelleet viime vuosina paljon, ja välillä vähittäiskaupoilla on jäänyt valovarastoja myös seuraavaan kauteen. Silloin niitä ei ole tarvittu lisää kysynnän suhteessa, Tolonen sanoo.
Kalliin sähkön aikaan kysyntä kääntyi paristokäyttöisiin valosarjoihin. Nyt suunta kuuluu olevan päinvastainen.
Valosarjojen myynti on kasvussa Tokmannilla, ja sama tuntuma on myös SOK:n myyntipäällikkö Marko Väänäsellä.
– Myyntimäärissä palaillaan aiempien vuosien tasolle. Menekkiä voi rajata myös se, että led-valosarjat ovat aiempaa pitkäikäisempiä ja kestävämpiä, Väänänen toteaa.