Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta selviää, että toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan, THL kertoo.
THL:n mukaan yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia, THL kertoo.
Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia.
Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia. Sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan teho oli 63 prosenttia.
Riskiryhmiin kuuluvilla tulokset olivat 40 prosenttia tartuntaa vastaan ja 82 prosenttia sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan. Suojatehot laskettiin aikaisintaan kolme viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen.
– Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on siis vielä hyvin mahdollista saada tartunta ja sairastua. Koronarokotteet suojaavat paremmin vakavalta taudilta kuin lievältä infektiolta samaan tapaan kuin kausi-influenssarokotteet, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.
Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia.
"Toinen annos nostaa suojan"
Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho nousi toisen annoksen jälkeen 75 prosenttiin tartuntaa vastaan ja 93 prosenttiin sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan. Riskiryhmillä vastaavat luvut olivat 77 ja 90 prosenttia.
– Nämä luvut ovat selvä osoitus siitä, että toinen koronarokoteannos kannattaa ottaa. Toinen annos nostaa suojan erinomaiseksi sekä ikääntyneillä että riskiryhmiin kuuluvilla, Poukka toteaa.
AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen suojateho oli riskiryhmillä aikaisintaan kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä rokoteannoksesta 42 prosenttia tartuntaa vastaan ja 62 prosenttia sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan.
– Kun huomioidaan tutkimustulosten melko suuret luottamusvälit, emme havainneet merkittävää eroa mRNA- ja adenovirusvektorirokotteiden suojatehon välillä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin Britanniassa tehdyistä tutkimuksista, kertoo THL:n tilastotutkija Ulrike Baum.
Koronarokotteiden tehoa seurataan myös nuoremmissa ikäryhmissä sitä mukaa, kun rokotukset etenevät. Muista maista saatujen tutkimustulosten mukaan koronarokotteiden teho on alle 70-vuotiailla keskimäärin parempi kuin tätä iäkkäämmillä.