Tessa Hellstenin ykköstyypin diabetes johti lopulta siirrännäisiin. Hän kertoo olevansa kiitollinen siitä, että joku hänelle tuntematon henkilö on suostunut elinluovutukseen.
Hellsten oli vasta vuoden ikäinen, kun hän sairastui ykköstyypin diabetekseen. Tauti aiheutti hänelle useita eri komplikaatioita, pahimpana munuaisten vajaatoiminnan.
Ensin hän joutui dialyysiin, eli keinomunuaishoitoon. Lopulta hän pääsi elinsiirtoon aikuisiällä.
Nykyään hänellä on haiman ja munuaisen siirrännäiset.
"Monenlaisia tunteita"
Hellsten odotti siirrännäisiä verrattain lyhyen ajan, noin viisi kuukautta.
– Minulla oli nämä kaksi elintä ja meitä, jotka tähän siirtoon pääsee, on aika vähän. Sen takia odotusaikakin oli lyhyempi.
Leikkaukseen valittavilla on tarkat kriteerit muun muassa siksi, että haima on hyvin herkkä elin.
Odotus oli pelottavaa, mutta toiveikasta.
– Kyllä siinä käy monenlaisia tunteita läpi. Ihan laidasta laitaan, Hellsten muistelee.
Kiitollisuus näkyy normaalina elämänä
Hellsten kokee siirrännäiset nykyään osaksi itseään, mutta se ei poista kiitollisuutta elinluovuttajaa kohtaan.
– Olen tosi kiitollinen, että joku on sanonut kyllä elinluovutukselle.
– Sitä kiitollisuutta voi osoittaa sillä, että elää ihan normaalia elämää, Hellsten summaa.
Odotus ehti unohtua
Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa on itsekin saanut elinsiirron. Hän odotti uutta munuaista neljä vuotta.
– Siinä ajassa odotus ehti välillä unohtuakin.
Inomaa tiesi, että jossain vaiheessa hän tulee tarvitsemaan uuden munuaisen. Asian varmistuminen oli silti shokki.
Ajatukseen uudesta elimestä tottui silti nopeasti.
– Itse en ainakaan ole ajatellut sitä, että olisi jonkun vieraan elin. Ajattelen, että minulle on tehty huippuhieno leikkaus, joka on pelastanut olon ja voinnin, Inomaa miettii.
Suomessa jokainen on elinluovuttaja
Tällä viikolla vietetään elinluovutusviikkoa. Suomessa lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, ellei ole sitä eläessään kieltänyt. Henkilön tahto pyritään kuitenkin selvittämään omasilta.
Toivottavaa on, että jokainen täyttäisi elinluovutuskortin, mikä helpottaa asian selventämistä viranomaisille.
Suomessa tehdään munuaisten, maksan, sydämen, keuhkon, haiman ja ohutsuolen siirtoja. Elinluovutuskortti antaa luvan myös kudosluovutukseen.
Elinluovuttaja voi parhammillaan pelastaa kuuden ihmisen hengen.