Teollisuusliitto, Ylemmät toimihenkilöt (YTN) ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat tiistaina lakkovaroituksista, joilla ne pyrkivät saamaan vauhtia jumittaneisiin työehto- ja palkkaneuvotteluihin.
Teollisuusliiton ensimmäinen lakkovaroitus koskee 50:tä toimipaikkaa, ja kolmipäiväinen lakko alkaisi 1. helmikuuta. Lakkovaroituksen kohteena olevissa toimipaikoissa työskentelee noin 7 200 työntekijää. Liitto julistaa samalla teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden toimialoille ylityökiellon. Ylityökiellot tulevat voimaan keskiviikon vastaisena yönä puoliltaöin.
Teollisuusliiton neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta katkesivat maanantaina sekä teknologiateollisuudessa että kemianteollisuudessa.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi, että työnantaja ei suostu huomioimaan hintojen nousua palkkaratkaisun mitoittamisessa.
– Kärsivällisyytemme on loppu. Tässä vaiheessa työmarkkinakierrosta on selvää, että neuvottelemalla emme pääse eteenpäin. Ratkaisua on haettava työtaistelutoimien kautta, Aalto sanoi tiedotteessa.
YTN kohdistaa toimensa kymmeneen yritykseen
YTN antoi samaan aikaan lakkovaroituksen, joka koskee noin kymmentä teknologiateollisuuden sopimusalan yritystä. Kolmipäiväinen lakko alkaisi 1. helmikuuta, ja lakon piirissä on noin 5 000 ylempää toimihenkilöä.
Samalla YTN julisti teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan sopimusaloja koskevan ylityökiellon, työasioissa matkustamisen kiellon ja saldojen kerryttämiskiellon, jotka tulevat voimaan välittömästi.
Neuvottelupäällikkö Petteri Oksan mukaan toimet ovat varoituksen sana työnantajille, joilta ei ole löytynyt ymmärrystä palkankorotusvaatimuksille.
– Neuvotteluja on käyty pitkin syksyä elokuun lopusta lähtien, ja ala on ollut sopimuksettomassa tilassa joulukuun alusta lähtien. Se asia on tullut selväksi, että teknologiateollisuuden yrityksissä ei kanneta pienintäkään huolta oman yrityksen henkilökunnan ostovoimasta, ei edes aivan poikkeuksellisessa tilanteessa, Oksa sanoi tiedotteessa.
Oksan mukaan YTN:n jäsenkunnalta tullut palaute palkkaratkaisuista on ollut poikkeuksellisen voimakasta.
– Painostustoimet ovat tehokkaita, sillä ylemmät toimihenkilöt venyvät töissään paljon. Kun tuo ylimääräinen venyminen loppuu, vaikutukset alkavat näkyä nopeasti, Oksa totesi.
Pro on perännyt 8,5 prosentin korotuksia kahden vuoden aikana
Myös Ammattiliitto Pro jätti samassa rytäkässä lakkovaroituksen teknologiateollisuuteen sekä suunnittelu- ja konsulttialalle. Suunnittelu- ja konsulttialan lakko koskee työtä, jota tehdään teknologiateollisuuden lakon piirissä olevaan työpaikkaan.
Kuten Teolllisuusliiton ja YTN:n, myös Pron kolmipäiväinen lakko alkaisi 1. helmikuuta.
Samalla Pro on päättänyt sopimusaloja koskevasta ylityökiellosta, joka alkaa välittömästi ja on voimassa toistaiseksi.
Pron ja Teknologiateollisuuden työnantajien neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta alkoivat lokakuussa. Palkoista ei ole syntynyt sopua. Pro on esittänyt 8,5 prosentin korotuksia ja kaksivuotista sopimusta, mutta toteaa, että osapuolten välinen näkemysero on suuri.
– Pron jäsenet vaativat, että liitto turvaa sopimusratkaisulla heidän toimeentulonsa näinä vaikeina aikoina. Riittävä yleiskorotus on käytännössä ainoa tapa taata toimihenkilöiden ostovoima. Ennustettu inflaatio edellyttää, että palkankorotukset ovat tuntuvasti korkeampia kuin edellisillä sopimuskierroksilla, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoi tiedotteessa.
Korotuksiin on varaa, katsovat liitot
Teollisuusliitto torjuu työnantajan näkemyksen, että palkankorotukset vaarantaisivat Suomen kilpailukyvyn. Kilpailijamaa Saksassa on tehty viime vuonna aiempaa suurempia palkkaratkaisuja, ja Suomessa pitkään harjoitettu maltillinen palkkapolitiikka luo tilaa palkankorotuksille.
– Teollisuusliiton palkkavaatimukset eivät vaaranna kilpailukykyä, mutta niillä turvataan talouden ostovoimaa. Kotitalouksien heikentynyt luottamus on keskeisin syy sille, miksi Suomi saattaa pian olla taantumassa. Paras tapa vahvistaa luottamusta on palkkojen korottaminen, Aalto neuvoo.
YTN:n puheenjohtajan Teemu Hankamäen mukaan neuvottelujärjestön tavoite on ostovoiman alentumista kiinni kurova palkkaratkaisu, joka painottuu yleiskorotukseen.
– Kaikille tuleva palkankorotus on erityisen tärkeä korkean inflaation aikana. Jos palkansaajien ostovoimasta huolehtiminen jää näinä poikkeuksellisina aikoina toisarvoiseksi, vaikutukset näkyvät pian koko taloudessa. Pitää muistaa, että maan kustannuskilpailukyky ja yritysten tuloskunto ovat edelleen hyvässä kunnossa, Hankamäki sanoi.