Etusivu

Tätä ei Venäjä voisi sivuuttaa olankohautuksella? Entinen meriupseeri ehdottaa yhteistä hävittäjäkonetyyppiä Suomen, Ruotsin ja Baltian maille

2:52
Katso video: Tässä ovat ehdokkaat Suomen uudeksi hävittäjäksi!

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Entisen meriupseerin mukaan Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden kannattaisi valita yhteinen konetyyppi.

    Entinen meriupseeri, nykyisin johdon konsulttina työskentelevä Liberaalipuolueen puheenjohtaja Harri Kreus katsoo, että Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden kannattaisi muodostaa yksi yhteinen ilmapuolustusalue valvonta- ja johtamisrakenteineen sekä logistisine ja koulutustoimintoineen.

    – Ja valita seuraavaksi konetyypikseen yksi yhteinen konetyyppi. Yhteinen ilmapuolustusalue mahdollistaisi myös Baltian maille 1-2 hävittäjälaivueen hankinnan ilman kokonaisen uuden puolustushaaran luomisen infrainvestointeja, joka on tähän saakka estänyt Baltian maiden ilmavoimien hävittäjähankinnan, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

    Kreusin mukaan yhteishankinta ja -operointi mahdollistaisi kustannustehokkaasti 8-10 hävittäjälaivueen hankinnan. Se tarkoittaisi noin 200-240 konetta.

    – Gripen-E/F varustettuina MBDA Meteor ja Iris-T ilmataisteluohjuksilla sekä muilla konetyyppiin soveltuvilla moderneilla ase- ja elektronisilla järjestelmillä olisi ehdottomasti tasapainottava voimatekijä Itämeren ja Pohjolan alueella, jota Venäjä ei voisi aggressiivisissa spekulaatioissaan sivuuttaa olankohautuksella, hän sanoo.

    Hävittäjähankkeesta kovaa keskustelua

    Hävittäjähanke on Suomessa aiheuttanut kovaa keskustelua sen jälkeen, kun vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho esitti saman puolueen Markus Mustajärven tukemana HX-hankkeen rahoituksen poistamista talousarvioaloitteessaan aikaisemmin joulukuussa.

    Kreus nostaa esiin myös Naton ja sanoo, että asiaa helpottaisi, jos myös Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä, mutta se ei hänen mukaansa ole kuitenkaan välttämättömyys.

    – Kaikki mahdolliseen hankkeeseen osallistuvat valtiot ovat EU:n jäseniä ja tämän tyyppisen toiminnan kehittämisen voi hyvin katsoa mahtuvan Lissabonin sopimuksen mukaiseen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sateenvarjon alle.

    Ruotsin Nato-kannassa nähtiin suuri muutos joulun alla, kun valtiopäivät vaatii nyt maan hallitusta asettumaan Suomen tavoin niin sanotun Nato-option taakse. Nato-optio tarkoittaa, että Ruotsi ei hakeutuisi Naton jäseneksi, mutta ylläpitää aktiivisesti mahdollisuutta hakeutua puolustusliiton jäseneksi.

     

    Lue myös:
      Hävittäjät Ulkomaat Ruotsi Norja Venäjä Kauppalehti Kotimaa

      MTV UUTISET – KAUPPALEHTI

      Uusimmat

      •  

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja