Keskusrikospoliisi on aiemmin kertonut, että verorikosepäilyt liittyvät pimeän työvoiman käyttöön.
Syyttäjät ovat nostaneet Airiston Helmeen liittyvässä verorikoskokonaisuudessa syytteitä kahdeksaa ihmistä ja yhtä yhtiötä vastaan. Syytteet koskevat muun muassa törkeitä veropetoksia, törkeää kirjanpitorikosta ja törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta.
Syytteessä on muun muassa Airiston Helmi oy sekä venäläismiljonääri Pavel Melnikov, selviää käräjäoikeuden julkisista tiedoista. Melnikov oli Airiston Helmen pääomistaja, ennen kuin yhtiö lopetti toimintansa Suomessa ja asetettiin selvitystilaan vuonna 2019.
Syytteet käsitellään aikanaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
STT ei ole tavoittanut jutun syyttäjiä tai Melnikovia edustavaa Kari Uotia.
Suuri operaatio Turun saaristoon
Airiston Helmen tiloihin Turun saaristossa sekä mantereella tehtiin keskusrikospoliisin (KRP) johdolla laaja kotietsintä syyskuussa 2018. Operaatiossa oli mukana ainakin KRP:n, Rajavartiolaitoksen ja Lounais-Suomen poliisin edustajia. Viranomaisoperaatiossa löydettiin suuri määrä asiakirjoja ja sähköisiä tallennusvälineitä sekä noin 3,5 miljoonaa euroa käteistä rahaa.
Operaation seurauksena Airiston Helmi -yhtiötä koskeva tutkinta haarautui kahteen osaan, ja tutkinta on ollut mittava.
Nyt syyteharkintaan edenneessä verorikoskokonaisuudessa on KRP:n aiemmin kertoman mukaan ollut kyse siitä, että yhtiön epäillään käyttäneen pimeää työvoimaa.
Esitutkinnan päätyttyä KRP kertoi, että veroja ja työeläkemaksuja epäillään vältetyn noin 2,85 miljoonan euron edestä.
Rahanpesuhaara lopetettiin
Airiston Helmen toisessa tutkintahaarassa KRP tutki epäiltyjä rahanpesurikoksia. Huhtikuussa keskusrikospoliisi ei kuitenkaan enää nähnyt edellytyksiä jatkaa rahanpesututkintaa. Syyttäjät kertovat nyt tiedotteessaan päättäneensä tutkinnan rajoittamisesta.
Rajoituspäätös tarkoittanee sitä, että takavarikoidut 3,5 miljoonaa euroa palautuvat.
Tutkinnan rajoittamista poliisi perusteli sillä, että rahanpesurikoksen edellyttämä esirikos ei tullut näytetyksi toteen. Rahanpesuepäilyssä pitää kyetä osoittamaan, että raha on rikollista alkuperää.
Keskusrikospoliisi oli tehnyt oikeusapupyynnön asiasta Venäjälle, mutta Venäjän vastauksesta ei ilmennyt, että mahdollista esirikosta koskevat epäilyt olisivat johtaneet Venäjällä tutkintaan tai syytteeseen.