Kun Tami Kiuru lähti viimeiseen hyppyynsä lentomäen MM-kisojen henkilökohtaisessa kilpailussa Planicassa, saksalaiset tv-selostajat sanoivat "outsiderin" lähtevän nyt taisteluun kullasta. Nimitys kuvaa hyvin sitä, että Kiurun kaksi mitalia MM-kisoista oli Suomen joukkueen myönteinen yllätys.
- No kyllä Val di Fiemmen joukkuekisassa oli jo vahvoja näyttöjä, Kiuru vastusteli. - Mutta kyllä kaksi mitalia on oikein hyvä tulos. Minulla ei ollut mitään odotuksia täältä, Kiuru myönsi sitten.
Kiuru on Suomen mäkijoukkueen vanhin hyppääjä, 27 vuotta. Mutta siinä missä vuotta nuorempi Janne Ahonen on kiertänyt maailmancupia jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien, Kiuru pääsi mukaan vasta vuosikymmenen lopulla. Tämä kausi on sitkeästi mukana jatkaneen lahtelaisen uran menestyksekkäin.Titisee-Neustadtissa irronnut uran ensimmäinen maailmancupin osakilpailuvoitto oli joidenkin mielestä tuuliloton tuomaa, sillä kisassa hypättiin vain yksi kierros. - Yksittäisissä kisoissa on tullut onnistumisia, mutta kausi ei ole mennyt tasaisesti kuten toivoin.
Planican MM-lentomäessä Kiuru oli kuitenkin Suomen varmimpia hyppääjiä, ja joukkuekisassa hän oli molemmilla hyppykierroksilla ryhmänsä paras. Erittäin hoikkarakenteinen (183 cm/59 kg) Kiuru itse laskee vahvuudekseen lentämisen ja voiman suhteessa kehon painoon. Myös taito tehdä tyylikäs alastulo pitkänkin hypyn päätteeksi on Kiurun parhaita puolia, ja joukkuekisan molemmista hypyistään hän sai neljältä arvostelutuomarilta täydet 20 pistettä.
Kysymykseen heikkouksistaan Kiuru vastaa: - Korvien välissä krakaa. Viime vuodet mäkihyppääjänä leipänsä tienannut Kiuru ilmoittaa koulutuksekseen "vajaa ylioppilas", eikä osaa sanoa hyppyuran jälkeisistä suunnitelmistaan mitään. - Se on arvoitus, nyt mennään näin eteenpäin. Aika näyttää.
(MTV3-STT)