Millaista on naiseus Suomessa? MTV Lifestyle listasi faktoja suomalaisnaisten elämästä.
Naiset ja ikä
31.12.2012 Suomessa asui hulppeat 2 760 052 naista.
Vuonna 2012 suomalaismiesten keski-ikä oli 40,3 vuotta. Naisten keski-ikä oli korkeampi, 43,1 vuotta. Satavuotiaita ihmisiä Suomessa oli tuolloin 709, heistä naisia oli huikea enemmistö, 618 henkeä!
Naiset ja perheet
Suomi on maailman paras maa olla äiti. Maailman äitien tila 2013 -raportissa tutkittiin esimerkiksi naisen riskiä kuolla raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin, maan tulotasoa ja naisten poliittista asemaa. Suomen tulos oli erinomainen selvityksen kaikilla kriteereillä mitattuna.
Suomalaiset äidit saavat ainutlaatuisen edun, äitiyspakkauksen. Pakkauksia on jaettu yli 75 vuoden ajan. Pakkauksen sijaan lasta odottava perhe voisi ottaa myös 140 euroa, mutta ensisynnyttäjistä lähes kaikki valitsevat pakkauksen. Pakkaus uudistui vuonna 2014.
Vuonna 2012 suomalaisnainen synnytti keskimäärin 1,80 lasta. Kaikkien synnyttäneiden keski-ikä on 30,3 vuotta. Ensimmäisiä lapsia hankitaan yhä vanhempina: vuonna 2012 äidiksi tultiin noin 28,5-vuotiaina.
Isä käy edelleen töissä ja äiti hoitaa lapsia. Näin ainakin vuonna 2011. Töissä käy vain neljä prosenttia niistä äideistä, joiden perheessä oli kaksi vanhempaa ja alle kolmevuotias lapsi.
Tammikuussa 2014 aikana syntyi 4 800 lasta, eli 50 lasta vähemmän kuin aiempana vuonna samaan aikaan.
Vuonna 2012 Suomessa oli lähes 150 000 perhettä, jossa on pelkästään äiti ja lapsia. Rekisteröityjä naispareja, joilla on lapsia, oli hieman yli tuhat. Vuoden 2012 perhetilaston mukaan noin 60 prosenttia uusperheiden lapsista on perheen äidin lapsia.
Naiset ja koulu
1950-luvulta saakka suomalaisnaiset ovat päässeet ylioppilaaksi useammin kuin miehet. Vielä vuonna 1970 kaikenikäiset naiset olivat kuitenkin miehiä huonommin koulutettuja. Vuoteen 2010 mennessä tilanne kiepahti ympäri, ja naiset ovatkin nykyisin miehiä koulutetumpia lähes kaikissa ikäryhmissä.
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattikoulutuksesta vuonna 2010 valmistuneista 92 prosenttia oli naisia. Ammatillisen perustutkinnon ylipäätään suorittaneista on kuitenkin yli puolet miehiä.
Ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2010 suorittaneista 63 prosenttia oli naisia. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnon sai valmiiksi noin 6 400 naista ja noin 690 miestä.
Vähemmän naisvaltaiselta tekniikan ja liikenteen alalta valmistui yli 4300 miestä ja noin 970 naista.
Naiset ja työ
Työelämään siirryttäessä suomalaisnaisilla on edelleen erilaisia haasteita. Joka viides nainen tekee osa-aikaista työtä, mutta miehillä menee paremmin: heistä alle yhdeksän prosenttia on osa-aikatyössä. Vuonna 2012 naisista 18 ja miehistä 13 prosenttia työskenteli määräaikaisesti. Naiset ovat siis yliedustettuina matalapalkkaisissa tehtävissä.
Suomalaiset naiset siirtyvät työelämään nuorempina kuin miehet, mutta myös poistuvat työelämästä nuorempina.
Naisvaltaisimpia toimialoja ovat terveys- ja sosiaalipalvelut. Myös koulutusalalla ja palvelualoilla naisia on miehiä enemmän. Tukku- ja vähittäiskaupassa naisia oli vuonna 2012 noin saman verran kuin miehiä. Vähiten naisia löytyy rakennusalalta ja teollisuudesta sekä sähkö-, lämpö ja vesihuollosta sekä jätehuollosta.
Vuonna 2000 naisjohtajia oli eniten kahdella alalla, jotka ovat perinteisesti olleet muutenkin naisvaltaisia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 68 prosenttia johtajista oli naisia, ja koulutuksen ja terveydenhoidon aloilla 60 prosenttia johtajista oli naisia.
Euroopan komission raportissa vuonna 2013 havaittiin, että Suomessa naisten osuus pörssiyhtiöiden johtokunnissa on suurin EU-maissa. Ernst & Youngin vuoden 2013 selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä vain 19 prosenttia on naisia. Saman selvityksen mukaan Suomessa valtiolle työskentelevistä johtajista naisten osuus on 46 prosenttia. Toisaalta julkisen sektorin kaikista työntekijöistä 72 prosenttia on naisia; johtajan pallilla naiset ovat siis aliedustettuina.
Naisten palkat ovat edelleen pienempiä kuin miesten. Vuonna 2013 naisten palkka oli 82,9 prosenttia miesten palkasta.
Naiset ja nimet
Perinteinen tapa vaihtaa oma sukunimi miehen nimeksi on pikku hiljaa muuttumassa. Vuonna 1994 noin 87 prosenttia pareista valitsi miehen sukunimen yhteiseksi nimekseen avioon mennessään, mutta vuonna 2012 prosentti oli jo laskenut noin 73 prosenttiin.
Naisen sukunimen yhteiseksi nimekseen otti vuonna 1994 alle prosentti pareista. Vuonna 2012 summa oli kohonnut yli prosenttiin.
Kaikkien aikojen suosituimmat naisten etunimet Suomessa:
1. Maria
2. Helena
3. Johanna
4. Anneli
5. Kaarina
Suosituimmat naisten nimet 1900-luvun alussa:
1. Maria
2. Anna
3. Martta
4. Hilja
5. Sofia
Suosituimmat naisten nimet vuosina 2010-2014:
1. Maria
2. Sofia
3. Emilia
4. Olivia
5. Amanda
Naiset ja politiikka
Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa. Nykyisin 43 prosenttia Suomen kansanedustajista on naisia. Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä naisia on vain 29 prosenttia. Sosialidemokraateilla tilanne on naisedustajien kannalta hyvä: 64 prosenttia kansanedustajista on naisia.
Tasan puoliksi sukupuolijakauma menee Vasemmistoliitolla, Ruotsalaisella eduskuntaryhmällä, Vihreillä ja Kristillisdemokraateilla.
Ensimmäisiä naisia Suomessa
– Ensimmäinen pääministeri: Anneli Jäätteenmäki, 2003
– Ensimmäinen e duskunnan puhemies: Riitta Uosukainen, 1994
– Ensimmäinen presidentti: Tarja Halonen, 2000
– Ensimmäinen liputuspäivän saanut: Minna Canth, joka oli myös ensimmäinen itsenäisesti työskennellyt naistoimittaja
– Ensimmäinen levyttänyt bändi: Tavaramarkkinat, 1984
– Ensimmäinen piispa: Irja Askola, 2010
– Ensimmäinen moottoripyöräpoliisi: Taru Niemelä, 2013
– Ensimmäinen Oscar-ehdokkaaksi päässyt lyhytelokuva: Pitääkö mun kaikki hoitaa?, ohjaaja Selma Vilhunen, kirjoittaja Kirsikka Saari, 2014
Hyvää naistenpäivää!
Lue myös:
Tasa-arvo ei toteudu vieläkään – näissä asioissa Suomella on parantamisen varaa!
Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi
Osa vuotta 2013 käsittelevistä tilastoista ei ollut artikkelin kirjoitusaikana vielä ilmestynyt, siksi käytettiin vuoden 2012 tietoja.