Takka ja keittiö

Tulisijan rakentaminen kerrostaloasuntoon ei ole ihan yksinkertainen juttu. Ensimmäiseksi on tässäkin otettava yhteys taloyhtiöön ja selvitettävä, onko ajatus ylipäätään mahdollinen toteuttaa. Suunnitelma vaatii lisäksi poikkeuksetta selvityksen myös kunnan rakennusvalvonnan sekä palotarkastajan kanssa.

Rakenteelliset asiat ovat usein pulmallisia, sillä tulisija on painava eivätkä välipohjan puiset palkit tai laatat kestä sen painoa ilman mittavia vahvistuksia.

Perinteinen kaakeliuuni painaa helposti parin henkilöauton verran, mutta kevyempiäkin vaihtoehtoja on olemassa. Ullakkokohteeseen asennettiin kevyt takka, joka painaa noin 250 kg. Sen taakse rakennettiin palomuuri siporexista: siporex on kiviainesta mutta kevyttä sellaista - vain 400 kg kuutiolta.

Valurautaiselle takkasydämelle pedattiin pohja, jolle se kiinnitettiin täsmälleen oikeaan asentoon ja muurattiin ympärille kuorielementit. Tämä on toimintaperiaatteeltaan kiertoilmatakka - sen sisuksiin otetaan alhaalta huoneilmaa joka kulkee tulisijan rakenteen läpi ja palautuu sitten lämmenneenä takan yläosasta takaisin huonetilaan.

Savupiippu on kaksinkertainen putki: itse hormi on happoteräsputkesta. Sitä ympäröi tulivillainen lämmöneriste ja päällimmäisenä on peltinen kuori. Kyseessä on elementtiratkaisu, jonka asentaminen käy helposti ja nopeasti.

Keittiökalusteiden asentaminen oli tässä kohteessa huomattavasti tavallista työläämpää, sillä asukas halusi ymmärrettävästi pitää vanhan seinän komean tiilipinnan näkyvissä. Seinät eivät uudemmassakaan talossa ole aina tasan pystysuorassa; täällä ne olivat lisäksi mutkalla ja kuhmuilla moneen eri suuntaan. Se johti aikaa vievään mittaamiseen ja leikkaamiseen, kun jokaisen kaapiston takaosa piti erikseen mitata ja leikata seinän muotoon istuvaksi.


Tavoitehintaurakalla isännän ääni kuuluviin

Remonttia teetettäessä veloitusperuste on yleensä tuntiveloitus tai kokonaisurakkahinnoittelu. Teettäjällä ei useinkaan ole mahdollisuutta valvoa työmaataan kuin pinnallisesti, jolloin epäilyksiä syntyy helposti: ovatko tunnit todella asiallisia ja oikein lasketut ja laskutetut - entäpä kokonaisurakassa tapahtuvat muutokset työn kestäessä?

Ullakkoremontissamme käytetään tavoitehintaurakkaa. Sitä käytetään yleisesti julkisen sektorin hankkeissa, mutta yksityisellä puolella se on vielä varsin harvinainen. Ratkaisu lisää olennaisesti rakennuttajan mahdollisuuksia vaikuttaa sekä hankkeen edistymiseen että toteutuvaan hintaan - toisaalta se edellyttää häneltä myös totuttua enemmän osallistumista.

Tavoitehintaurakka on laskutyöurakan ja kokonaishintaurakan välimuoto. Asiakas ja urakoitsija käyvät heti alussa hankkeen läpi perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti; se tavallaan pilkotaan pieniin osiin ja katsotaan jokaisen kohdalla niin sanottu välihinta joista kokonaisuus sitten muodostu. Näin asiakas saa heti selvän käsityksen siitä, mihin aikaa ja rahaa tulee kulumaan. Sen seurauksena hänen on työn edistyessä helppo tarkistaa, missä mennään ja mitä voidaan muuttaa. - ja mitä se tulee maksamaan. Lisäksi hanketta voidaan lähteä toteuttamaan jo väliaikaisilla suunnitelmilla.

Sopimuksen yksityiskohtaisuuden jokainen voi päättää yhdessä urakoitsijan kanssa - halutaanko esimerkiksi kaikki välihinnat määritellä pennilleen etukäteen.

Jos tavoitehinta sitten ylittyy tai alittuu, säästön tai lisäkustannuksen jakamisesta sovitaan etukäteen tapauskohtaisesti: voidaan esimerkiksi menetellä siten, että kustannusten jäädessä alle suunnitellun urakoitsija saa siitä hyödykseen 20 % ja tilaaja 80% - perinteisessä kokonaishintaurakassahan urakoitsija olisi pitänyt kaiken itsellään. Ja jos tavoitehinta taas ylittyy, summa jaetaan päinvastoin: tilaaja maksaa viuluista 80 % ja urakoitsija 20 %

Tilaajalle hyöty tulee erityisesti avoimuudesta kun asiat tehdään yhdessä - projektia ja kustannusten kehittymistä seurataan koko ajan yhdessä. Tämän seurauksena ratkaisu on tietysti sekä asiakkaalle että urakoitsijalle perinteisiä malleja huomattavasti raskaampi pyöritettävä.

Muutostöitä tulee väistämättä eteen jokaisessa vähänkin isommassa hankkeessa ja kokonaisurakassa nämä on perinteisesti lisätty hintaan. Jo pelkkä pöytään istuminen maksaa helposti tuhannesta eurosta ylöspäin. Tavoitehintaurakassaan näitä neuvottelukuluja ei lasketa valmiiksi - esimerkiksi vaikkapa ullakkoremontissamme niitä on etukäteen mahdoton arvioida, sillä satavuotias talo tarjoaa aina yllätyksiä - mutta siinä voidaan sopia ns. konsulttiveloitusperusteesta joko kertasummana tai sitten muilla perusteilla laskettuna.

Lue myös:

    Uusimmat