Taide ja rikos

Mutta blogin osalta kesätauko tulossa. Sen merkeissä hieman kevyempää eli tuoreesta Ruumiin kulttuuri -lehdestä lainattuna lyhennelmä maaliskuussa pitämästäni Dekkariseuran Johtolanka-puheesta. Tämän myötä kesälomalle:

"Taiteella ja rikollisuudella on vahva liitto, ainakin jos katsoo uutisotsikoita.

Kuvataiteessa voi syyllistyä lapsipornokuvausten levittämiseen. Videolakia voi rikkoa seksillä tai ultraväkivallalla. Bloggaajien tekstejä syynätään rasismin varalta. Katutaiteilijat luokitellaan töhrijöiksi. Koulumurhien jälkeen taideteoksia on tulkittu laittomaksi uhkailuksi.

Laulajat ovat syyllistyneet veropetoksiin ja huumausainerikoksiin – tosin selvää lienee, että verokeinottelijat tulevat korkeakulttuurin puolelta ja popparit hoitavat huumejutut.

Kirjailijatkaan eivät ole syyttömiä. Dekkaristeista löytyy avustuspetosjuttu. Elämäkertakirjailija ja kustantaja tuomittiin poliitikon yksityiselämän loukkaamisesta sekä klassikkokirjailija liikennerikoksesta.

Yhteiskunta oikeudellistuu ja tulkinnat laajenevat.

Rikoskirjailija voi syyllistyä rikokseen nimeltä ”julkinen kehottaminen rikokseen” kertomalla miten helppoa jokin rikos on tehdä. Myös salassapitorikokseen yllyttäminen voi tulla kyseeseen, jos dekkaristi utsii ja saa poliisilähteeltä tietoa vaikkapa poliisin taktisista menetelmistä.

Toki kirjailijoista voi tulla rikoksen uhrejakin. Kun sähköinen levittäminen yleistyy, niin kirjailijoista voi tulla asianomistajia ”teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksessa”.

Ennen kuin tuo nimi - teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos – keksittiin, virkamiehiltä kului varmasti runsaasti automaattilaitteen läpi suodatettua kuumajauhejuomaa.

Toki kirjailijat voivat olla uhreja myös kirjallisessa varkaudessa, joka ei kyllä ole rikoslakirikos.

Yksityiselämänsuoja on korostunut viimeisen noin 15 vuoden aikana. Mieleeni juolahti, jospa voin syyllistyä Takamäen tai vaikka Suhosen suhteen yksityiselämää loukkaava tiedon levittämiseen. Aika lähellä sitä ollaan, kun kerrotaan mitä makuu- tai hotellihuoneessa tapahtuu.

Tosin pitää todeta, että tällainen yksityiselämän kuvaus ei Takamäki-kirjoissa ole tahallista, vaan korkeintaan tuottamuksellista

Se on selvää, että ylipäätään dekkareita kirjoittaessa työaikasuojelurikokset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus

Tyypillinen dekkarikirjailija rikos on myös rikoksentekijän suojeleminen. Pykälä kuuluu sanasta sanaan näin: ”Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.”

Dekkariseuralle löytyy tietysti myös omat pykälät: Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen.

Lisää dekkaristien rikoksia:

1. Törkeä petos: kirjan motiivi ei riitä
2. Törkeä todistusaineiston vääristeleminen: kirjan faktat eivät pidä kutiaan
3. Laiton naamioituminen: jotkut ns. dekkarit yrittäneet tätäkin
4. Törkeä suomenkielen raiskaus on vaarana sekin.

Kustannustoimittaja taasen voi syyllistyä pelastustoimen laiminlyöntiin, joskin useammin käsittelijä ansaitsee hengenpelastusmitalin. Kustantamoiden perisynti on valtionrajarikos ja tämä koskee tietysti ulkomaanvientiä.

Entäpä lukijat?

Salakuuntelu ja salakatselu kriminalisoitu, mutta salalukemista ei.

Selvää on, tietysti että lukija voi syyllistyä kirjanpitorikokseen, mutta julkisesti kehotan rikoslain kaiken ankaruuden uhallakin kaikkia lukijoita syyllistymään useisiin törkeisiin kirjanpitorikoksiin. Lukijoillehan tätä työtä tehdään."