Syyttäjä tivasi, tiukkasi ja penäsi, mutta huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio ei suostunut paljastamaan Trevocin rahoituskuvioiden taustalla olevaa liikemiestä, koska tämä oli tietolähde.
Aarniota kuultiin Helsingin hovioikeudessa Trevoc-haarassa maanantaina yli kuusi tuntia. Syyttäjät tenttasivat Aarniota kolmisen tuntia.
Jari Aarnio piti tiukasti kiinni siitä, ettei hän osallistunut Trevoc-yhtiön rahoitukseen.
Samaa Aarnio oli vakuuttanut käräjäoikeudessakin, mutta käräjäoikeus langetti Aarniolle 1 v 8 kk vankeutta. Käräjäoikeus totesi Aarnion samaan aikaan omistaneen Trevocia salaa ja vaikuttaneen siihen, että Helsingin poliisi hankki seurantalaitteita.
Aarnio kertoi hovioikeudessa toimineensa Trevocin ympärillä jonkinlaisena välimiehenä, joka yritti auttaa poliisille tärkeää laitetoimittajaa.
- Halusin auttaa Pasi Patamaa ilman mitään taka-ajatuksia, Aarnio sanoi.
Patama on muun muassa seurantalaitteita valmistaneen Trevocin toimitusjohtaja.
Tietolähdettä ei paljasteta
Viime vuosikymmenen loppupuolella Trevoc tarvitsi lisää pääomaa.
Aarnio oli kertomansa mukaan saanut tietää rahoittajatahosta eräältä tietolähteeltä, jota Aarnio ei ole suostunut nimeämään. Eikä suostunut tänäänkään, vaikka syyttäjä Antti Sundberg sitä tivasi.
- Kyseessä on tietolähde, eikä tietolähteeltä saatuja tietoja paljasteta sivulliselle.
Oletteko enemmin ottanut riskin vankeustuomiosta kuin kerrotte tietolähteen? syyttäjä Sundberg kysyi.
- Pahinta on, että on tullut kenkää, Aarnio sanoi. - Tietolähdettä ei paljasteta.
Jos ette olisi paljastanut, että kyse on tietolähteestä, niin olisitte voineet kertoa nimen?
- Tämä on jossittelua.
Aarnio ei halunnut spekuloida sillä, voisiko liikemiestietolähde osoittaa hänet syyttömäksi.
Syyttäjät eivät tosin usko tällaisen tietolähdeliikemiehen olemassaoloon, vaan heidän käsityksensä mukaan kyse on sumuverhosta. Syyttäjien käsityksen mukaan Aarnio oli todellinen rahoittaja ja sitä kautta Trevocin omistaja.
Aktiivinen rooli?
Turun suunnalta Trevocille sitten rahoitusta löytyi 2009. Aarnio sanoi, ettei tuntenut ex-UB-jengiläisen Keijo Vilhusen sisarta ennestään, eikä ollut hänen kanssaan missään tekemisissä.
Aarniolle tuli lukuisia sähköposteja ja tekstiviestejä rahoitusneuvotteluihin liittyen. - Olin pelkkä postikonttori, Aarnio sanoi.
Teidän roolinne vaikuttaa aktiiviselta? syyttäjä Sundberg ihmetteli.
- Mulla ei ole mitään roolia. Välitän ne eteenpäin ja sitten vastaukset toiseen suuntaan.
- Mä en ole ollut millään lailla muokkaamassa sopimuksia.
Sitoumus
Oikeussalissa nousi esiin sitoumus-asiakirja, jossa oli kyse Instian osakkeiden todellisesta omistuksesta vuonna 2009.
Syyttäjien käsityksen mukaan jutussa juristina toiminut mies oli hankkinut siihen turkulaisnaisen allekirjoituksen. Asiakirja takavarikoitiin juristin toimistosta.
Sitoumuksessa todettiin, että Instian osakkeet on luovutettava asiakirjan haltijalle. Siinä myös todettiin, että turkulaisnaisen piti noudattaa asiakirjan haltijan määräyksiä Instian päätöksenteossa.
Aarnion mukaan hän ei ollut nähnyt tällaista asiakirjaa ennen esitutkintaa.
Syyttäjä otti esiin juristin Aarniolle lähettämän tekstiviestin, jossa tämä ilmoitti sitoumuksen olevan nyt valmis.
- Jos te teette tuollaisen johtopäätöksen, niin selvä, mutta en ole tuollaista sitoumusta nähnyt, Aarnio sanoi.
Aarnio antoi lainan
Lopulta 2011 turkulaisnainen halusi eroon sijoituksestaan ja Aarnio sanoi lainanneensa juristille rahaa, joka sitten hankki itsenäisesti Trevocia omistaneen Instia-yhtiön.
Turkulaisnainen oli sijoittanut Instian kautta Trevociin kaksisataatuhatta euroa ja myi Instian kaksi vuotta myöhemmin viidelläkymmenellätuhannella eurolla. Aarnio myönsi lainanneensa juristille 50000 euroa syyskuussa 2011. Tämä raha päätyi tililtä eteenpäin turkulaisnaiselle.
Lainasta tehtiin velkakirja ja niin sanottu kylkipaperi, joka takavarikoitiin juristin toimistosta. Sen mukaan juristi saattoi kuitata lainan luovuttamalla Instian osakkeet Aarniolle, jolla oli paperin mukaan myös oikeus vaatia osakkeet itselleen.
Aarnio ei oikeussalissa tunnistanut asiakirjaa nimikirjoituksestaan huolimatta.
"Muija"-viesti
Eräässä viestissä keväällä 2011 - siis jo ennen kuin Instian omistus oli siirtynyt turkulaisnaiselta juristille - juristi kysyi Aarniolta tekstiviestillä Instian tilin nettipankkisiirrossa vaadittavaa avainlukua. Aarnio vastasi tähän kysyvänsä sitä ”muijalta”.
Oikeussalissa Aarnio pysyi edelleen kannassaan, että kyse oli tietolähteen muijasta.
Hovioikeuden puheenjohtaja Kirsti Uusitalo tiedusteli erikseen, tiesikö tietolähteen vaimo miehensä tietolähdetoiminnasta. Aarnion mukaan vaimo tiesi yhteydestä poliisiin.
Aarnion mukaan hän ei salaa omistanut Trevocia Instian kautta. Aarnion autotallista löytyneet pankkitiedotkin olivat päätyneet sinne säilytykseen vasta ”sitten kun kaikki oli ohi”.
- Minusta on riidatonta mistä Trevocin rahoitus on tullut. Minulla ei ole ollut siihen osuutta, Aarnio sanoi.
Syyttäjä Mikko Männikkö kysyi onko Aarniolla ollut käytössään satoja tuhansia euroja verotuksen ulkopuolista käteistä rahaa.
- Asiaa on puitu tynnyrijutussa. En vastaa siihen, Aarnio sanoi.
Tynnyrijutussa Aarnio kertoi saaneensa nyt jo kuolleelta liikemieheltä yli neljäsataatuhatta euroa vuonna 2002.
”Vaikea ymmärtää”
Helsingin poliisi osti Trevocin laitteita sadoilla tuhansilla euroilla. Syyttäjien - ja myös käräjäoikeuden - mukaan Aarniolla oli siis kaksoisrooli. Hän omisti yritystä ja valmisteli poliisissa ostoja Trevocilta.
Aarnion mukaan hänellä ei ollut mitään osuutta näihin hankintoihin.
- Mun on vieläkin tosi vaikea ymmärtää, että olen jonkinlainen valmistelija tässä. Avustaja on viisaampi, kun hän on sanonut, että olen jollain tavalla valmistellut.
- Sen hyväksyn, että olen komentoketjussa välissä. Ei kai niinkään voi olla, etten esittäisi eteenpäin kentältä tulevia esityksiä.
- Mulla on aukko sivistyksestä, koska olen kuvitellut, että se joka kirjoittaa nimensä paperiin vastaa niistä.
- En ole kokenut itseäni valmistelijaksi.
Aarnion puolustus on hovissa myöntänyt, että Aarniolla oli rooli hankintojen valmistelijana.
Aarnio palasi historiaan
Salissa puitiin myös seurantalaitteiden taustaa, kun Aarnion avustaja Riitta Leppiniemi kysyi niistä.
Aarnio kuvasi seurantalaitteita suurimmaksi yksittäiseksi keksinnöksi, jolla säästettiin palkkakustannuksista. Poliisimiehillä toteutettava seuranta sitoi kuusi henkilöä, mutta tekniikan avulla pystyttiin seuraamaan etänä missä kohde liikkui.
Ensimmäiset laitteet olivat tulleet 1990-luvun lopussa. Seuraavan sukupolven laite, kolmas mies, oli maitotölkin kokoinen.
- Sen sijoittaminen salaa autoon ei ollut helppoa, Aarnio sanoi.
Aarnio-vyyhti
Helsingin huumepoliisin päällikköön kohdistunut tutkinta alkoi kesäkuussa 2013 ja Aarnio otettiin kiinni marraskuussa. Tutkinta kesti pitään.
Oikeudessa iso vyyhti jaettiin kahtia: Trevociin ja huumejuttuun.
Trevoc-jutun käsittely alkoi käräjäoikeudessa joulukuussa 2014 ja tuomio tuli kesäkuussa 2015. Aarnio sai 1 v 8 kk ehdotonta.
Huumejutun puinti alkoi heti Trevoc-päätöksen jälkeen ja jatkui maaliskuun 2016 loppuun. Siitä odotetaan päätöstä syksyllä.
Jos ja kun huumejuttu etenee hoviin, niin sen käsittely alkanee loppusyksystä 2016 tai alkuvuodesta 2017.
Se kestänee joka tapauksessa useita kuukausia, koska käräjäoikeudessa juttua puitiin kymmenen kuukautta ja päätöstäkin harkitaan puoli vuotta.
- Helsingin poliisi ei tehnyt kehitystyötä, vaan antoi palautetta käytännön tilanteista.
Vuonna 2006 vanhan laitteen komponenttien valmistaja päätti lopettaa niiden toimittamisen. Krp päätti hankkia ulkomaisia laitteita vuonna 2007, mutta Aarnion mukaan Helsingin poliisi ei niitä saanut.
Samoihin aikoihin krp:n ja sittemmin Trevocin Pasi Pataman sukset menivät ristiin. Helsingin poliisi ei olisi Aarnion mukaan saanut muualta laitteita kuin Trevocista.
Vuonna 2008 Helsingin poliisi sai viisi kappaletta uutta, kolmas mies pro-laitetta testikäyttöön.
Kidnappaus
Aarnio kuvasi vuonna 2009 tapahtunutta miljoonaperijättären kidnappausta merkittäväksi hankintojen osalta.
- Tuolloin meillä oli kaksi maitopurkin kokoista vanhaa laitetta ja viisi Trevocin testilaitetta, Aarnio sanoi.
Seurantalaitteita piti kuitenkin saada mahdollisiksi kidnappaajiksi epäiltyjen autoihin.
- Tutkinnanjohtaja ilmoitti, että kaikkiin kohteisiin laitetaan seurantalaitteet ja katseet kääntyivät muhun.
Seurantalaitteita saatiin lainaksi tullista, jolla niitä oli.
- Seurantalaitteilla oli keskeinen merkitys jutun selviämisen kannalta. Tämä oli viimeinen sysäys.
Helsingin poliisi sai 2009 poliisihallitukselta poikkeusluvan Trevocin laitteiden hankintaan.
Aarnio kehui laitteen ominaisuuksia: reaaliaikaista paikkatietoa ja akkujen kestoa. - Laite pystyi kertomaan, jos se irrotettiin kohteesta tai häirittiin.
Nykyisin poliisi käyttää ulkomaisia seurantalaitteita.