Syöpälääkkeitä testataan minikasvainten avulla – yksilölliseen syövänhoitoon kehitetään uusia menetelmiä

Myös Suomessa kehitetään menetelmiä, joiden avulla on mahdollista tutkia potilaiden syöpiä yksityiskohtaisesti.

Tietojen pohjalta voidaan räätälöidä yksilöllisiä ja tehokkaita hoitoja. Täsmälääketieteen avulla voidaan myös välttää tarpeettomia hoitoja, jotka saattavat aiheuttaa potilaille ikäviä haittavaikutuksia.

Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, dosentti Toni Seppälä kehittää tutkimusryhmänsä kanssa yksilöllistä syövänhoitoa uraauurtavalla tutkimuksella.

Ryhmä eristää paksusuolensyöpää sairastavien potilaiden kasvaimista soluja, joista viljellään laboratoriossa kolmiulotteisia soluryppäitä, organoideja.

Lue lisää: ”Eihän tässä näin pitänyt käydä, minun piti parantua ensimmäisen rintasyövän jälkeen” – Ulla-Maria sairastaa parantumatonta syöpää

Näiden kasvainmallien avulla voidaan tyypitellä juuri kyseistä syöpäkasvainta ja sen ominaisuuksia. Lisäksi voidaan testata, mitkä hoidot tehoaisivat parhaiten kunkin yksilölliseen syöpään.

Organoidia varten otetaan ensin kasvaimesta kudosnäyte. Siitä pilkottuja paloja sulatetaan entsyymien avulla syövän kantasolujen irrottamiseksi. Solut viedään geelimäiseen tukirakenteeseen, annetaan kovettua ja ruokitaan kasvutekijöillä, minkä jälkeen syöpäsolut alkavat kasvaa ryppäiksi muutamassa viikossa.

–  Sen jälkeen voidaan tutkia mallia ja testata eri lääkeaineilla, miten ne vaikuttavat organoidin kasvuun. Lääkeaineprintteri annostelee niille muun muassa erilaisia sytostaattilääkkeitä eri pitoisuuksilla, jolloin voidaan määrittää, kuinka eri lääkkeet tuhoavat syöpäsoluja, kertoo Seppälä, joka johtaa tutkimusryhmää Husin vatsakeskuksessa ja Helsingin yliopistossa sekä työskentelee syöpätutkimuksen tenure track -professorina Tampereen yliopistossa.

Hän perehtyi huipputason täsmälääketieteen menetelmiin toimiessaan tutkijana Johns Hopkins -yliopistossa Yhdysvalloissa.

Perusteellista lääketestausta

Syöpähoitoihin on käytössä satoja eri lääkeaineita. Organoiditutkimuksessa syöpäsoluja voidaan testata paneelilla, jossa on jopa 200 eri puolilla maailmaa käytettävää lääkeainetta tai niiden yhdistelmää.

Käytännössä potilaiden hoitoihin on kuitenkin käytettävissä paljon pienempi lääkevalikoima, joka perustuu eri syöpätyyppien virallisiin käyttöaiheisiin ja myyntilupiin.

Organoidimalliin perustuva menetelmä on toistaiseksi vasta kehitysasteella, mutta Seppälän mukaan sillä on hyvät mahdollisuudet tulla käyttöön potilastyössä lähivuosina.

Syöpiin on sytostaattien lisäksi tarjolla muitakin lääkeaineryhmiä.

Lupaavimpiin kuuluvat immuunihoidot, joiden avulla aktivoidaan potilaan immuunisoluja tai herkistetään kasvainsoluja immuunijärjestelmälle. Käytössä on myös niin sanottuja monoklonaalisia vasta-aineita, jotka voivat vaikuttaa eri tavoilla syöpäsolujen toimintaan.

Kaikkia uudempia hoitoja ei voida tutkia pelkästään syöpäsoluista kasvatetuilla organoideilla, mutta tätä tarkoitusta varten on kehitteillä monimutkaisempia kasvainmalleja.

Lue lisää: Syövän hoidon lääkekustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti

Kaikilla alkavia syöpiä

Organoidien lisäksi tarkkaa tietoa syövistä saa nestebiopsialla, jossa määritetään kasvaimen jättämiä patologisia geenijälkiä verinäytteestä.

Potilaan veressä kiertää kasvaimesta irronneita soluja tai solunulkoista kasvain-dna:ta, kuten vapaina kulkevia dna:n kappaleita.

Seppälän mukaan todennäköisesti meillä kaikilla on alkavia syöpiä silloin tällöin niin, että syöpäsoluja syntyy ja tuhoutuu.

Jos immuunijärjestelmä häviää taistelun, syöpä alkaa kasvaa ja mutaatioita sisältävän kasvain-dna:n määrä lisääntyy myös verenkierrossa. Tasapaino voi keikahtaa esimerkiksi silloin, jos syöpäsolut saavat uusia ominaisuuksia tai immuunisolut "väsähtävät" eivätkä pysty pitämään syöpää kurissa.

Nestebiopsian avulla on mahdollista diagnosoida syöpä tai sen uusiutuminen jo varhain. Geenitieto auttaa myös arvioimaan kasvaimen käyttäytymistä, lääkitystä ja hoitovastetta.

–  Lisäksi päästään paremmin selville kasvainkuormituksesta verrattuna koepalaan kasvaimesta. Kiertävä kasvain-dna edustaa kasvainkuormaa kaikkialta elimistöstä.

Menetelmä on jo niin pitkällä, että se on mahdollista ottaa lähitulevaisuudessa kliiniseen käyttöön. Seppälän mukaan teknisesti ei olla kovin kaukana myöskään siitä, että menetelmää voitaisiin käyttää väestöseulonnassa etsimään verikokeella alkuvaiheen syöpiä. Se edellyttäisi kuitenkin laajoja selvityksiä osoittamaan, että syöpäseulonnat tuovat riittävästi vaikuttavuutta ja hyötyjä.

Lue lisää: Riinan, 37, rintasyöpä levisi maksaan ja aivoihin eikä perheenäiti enää parane – suurin huoli on omista pojista: "Olen onnellinen, että ehdin saada lapset"