Sveitsissä parlamenttivaalit – maahanmuutto tapetilla

Sveitsin suurimman puolueen, oikeistolaisen SVP:n on ennakoitu saavan vaaleissa lisää kannatusta. Yhtenä syynä tähän pidetään Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrän kasvua.  

Pakolaiskriisi ei toistaiseksi ole merkittävästi vaikuttanut Sveitsiin, mutta aihe on ollut maassa kiivaasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Mielipidemittausten mukaan liki puolet sveitsiläisistä pitää maahanmuuttoa suurimpana maataan kohtaavista haasteista.  Sen valitsi ykköshuolenaiheeksi liki puolet vaalien tärkeimpiä teemoja kartoittaneeseen kyselyyn vastanneista.  

Toiseksi eniten ääniä saaneen teeman, Sveitsin ja EU:n suhteet, valitsi ykköshuolenaiheekseen vain yhdeksän prosenttia vastanneista.  
Sveitsin ja EU:n suhteet kärsivät kolauksen viime vuonna, kun sveitsiläiset äänestivät kansanäänestyksessä unionialueelta Sveitsiin kohdistuvan maahanmuuton rajoittamisen puolesta. SVP ajoi maahanmuuton rajoittamista.  

Noin neljännes Sveitsin kahdeksasta miljoonasta asukkaasta on muuttanut maahan muualta.

Vaalien ei odoteta myllertävän parlamenttipaikkoja

Viimeisimmän kannatuskyselyn mukaan SVP olisi saamassa vaaleissa noin 28 prosentin kannatuksen. Viime vaaleissa vuonna 2011 puolue ylsi 26,6 prosentin kannatuslukemiin.  

Myös Sveitsin toiseksi suurimman puolueen, sosialistien, äänisaaliin ennakoidaan kasvavan hieman. Viime vaaleissa sosialisteja kannatti 18,7 prosenttia sveitsiläisäänestäjistä.

Kolmanneksi suurimman liberaalipuolueen ennakoidaan ainakin säilyttävän asemansa, kun taas pienpuolueiden kuten kristillisdemokraattien ja vihreiden kannatus on kyselyjen mukaan laskenut.  

Sveitsin politiikassa puolueiden liitot ja vallan jakaminen sopimuksin ovat yleinen käytäntö, ja vaalit horjuttavat harvoin parlamentin voimasuhteita perin pohjin. Parlamentin paikkajako ei myöskään automaattisesti heijastu hallituksen muodostukseen.  

Vaaleissa jaetaan 200 paikkaa parlamentin ala- ja 46 paikkaa parlamentin ylähuoneessa.  

Koska sveitsiläiset pääsevät äänestämään monista poliittisista päätöksistä suorissa kansanäänestyksissä, äänestysaktiivisuus parlamenttivaaleissa on perinteisesti pysynyt melko matalana, eikä ole kivunnut yli 50 prosentin sitten vuoden 1975.